Ulkopolitiikan asiantuntija, tutkija Henri Vanhanen kirjoittaa Kiinan ulkoministerin Wang Yin Suomen vierailusta, jolla Wang tapasi presidentti Alexander Stubbin sekä ulkoministeri Elina Valtosen. Wang kävi laajemmalla kiertueella Pohjoismaissa.
– Vierailua ei kannata tarkastella vain Suomen ja Kiinan kahdenvälisenä tapaamisena. Peking testailee, onko transatlanttisen suhteen epävarmuus muuttanut Eurooppaa tai Pohjoismaita. Löytyykö aiempaa enemmän liikkumatilaa Kiinalle? kirjoittaa Vanhanen X-ketjussaan.
Vanhasen mukaan Kiina voi saada kohteliaan vastaanoton, mutta ei löydä täältä strategista muutosta.
– Pohjoismaiden Kiina-politiikkaa ohjaa nykyään ennen kaikkea turvallisuus, ei pelkästään ajatus varauksettomasta talousyhteistyöstä.
Pohjoismaiden Kiina-linja koveni jo ennen Ukrainan sotaa tai Donald Trumpin paluuta. Vanhanen sanoo, että Ruotsi kiristi linjaansa jo ennen vuotta 2022, Norja koki Kiinan taloudellisen painostuksen Nobel-kriisin aikana ja Tanska joutuu arvioimaan Kiinaa myös Grönlannin kautta. Suomi on osa samaa linjaa.
– Toki talous edelleen tärkeä. Kiina kuuluu Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin ja on merkittävä osa suomalaisten yritysten toimitusketjuja. Elektroniikka, akut, komponentit ja kriittiset raaka-aineet sitovat maiden talouksia yhteen. Siksi tavoitteena on riskien hallinta, hän jatkaa.
Samaan aikaan turvallisuus on noussut talouden rinnalle. Kyse ei ole enää vain viennistä ja investoinneista, vaan myös kriittisestä infrastruktuurista, teknologiasta, huoltovarmuudesta, kyberturvallisuudesta ja toimitusketjuista, ja se on Vanhasen mukaan Euroopan Kiina-politiikan suurin muutos.
– Suomessa keskustelua ovat vauhdittaneet myös kiinalaisten yritysten kiinteistöhankinnat strategisesti kiinnostavien kohteiden läheltä. Jos hankinnat kohdistuvat toistuvasti puolustuksen tai huoltovarmuuden kannalta merkittäviin kohteisiin, on meidänkin oltava hereillä, Vanhanen toteaa.
Hänen mukaansa Wangin vierailun tärkein viesti liittyi kuitenkin Venäjään. Euroopan näkökulmasta Venäjä on suurin turvallisuusuhka. Siksi myös Kiinan suhde Venäjään vaikuttaa suoraan siihen, miten Kiina Euroopassa nähdään. Näitä kahta asiaa ei enää voi erottaa toisistaan.
– Jos Kiina tukee Venäjän taloutta, teknologista kehitystä tai puolustusteollisuuden toimintakykyä, Eurooppa ei voi nähdä Kiinaa vain neutraalina kauppakumppanina. Tämä on myös Suomen tärkein viesti Pekingiin.
– Wang Yi tuli Pohjoismaihin etsimään merkkejä siitä, onko Euroopan linja pehmenemässä. Oma johtopäätökseni on päinvastainen. Pohjoismaiden Kiina-politiikassa voi olla sävyeroja, mutta strateginen suunta on hyvin samanlainen. Turvallisuus on tullut Kiina-politiikan ytimeen, Vanhanen summaa.