Korkein hallinto-oikeus (KHO) ilmoitti tänään hylänneensä Woltin purkuhakemuksen KHO:n toukokuussa 2025 tekemästä ennakkopäätöksestä.
Päätöksessä todettiin Wolt-lähettien olevan työsuhteisia. Wolt ei ole tähän asti noudattanut ennakkopäätöstä, vaikka purkuhakemus ei ole vaikuttanut tuomion lainvoimaan, ammattiliitto PAM sanoo.
– Olemme tyytyväisiä, että KHO piti ennakkopäätöksensä voimassa. Wolt on kohta vuoden verran ollut noudattamatta korkeimman oikeusasteen päätöstä. Näin ei saa olla mahdollista toimia Suomessa. Yhtiön tulee nyt lopettaa ajanpeluu ja muuttaa lähetit työsuhteisiksi, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kertoo tiedotteessa.
KHO katsoi päätöksessään kaikkien työsuhteen tunnusmerkkien täyttyvän Wolt-lähettien kohdalla. Lähettityötä tehdään henkilökohtaisella vastuulla, työnantajan lukuun, sen johdon ja valvonnan alaisuudessa. Wolt voi yksipuolisesti alentaa lähettien palkkioita sekä päättää sopimuksen. Lisäksi Wolt käyttää keräämiään tietojaan työsuorituksen valvontaan ja sen arviointiin.
– Työsuhteen tunnusmerkkien täyttymiseen ei vaikuta esimerkiksi y-tunnuksen vaatiminen tai muu tekninen muutos. Lähettimalliin tehdyt muutokset vaikuttavat työnantaja-aseman kiertämiseltä, Rönni-Sällinen toteaa.
Wolt on pitänyt julkisuudessa esillä mahdollisuutta ”kahden mallin ratkaisuun”, jossa lähetit voisivat toimia joko yrittäjinä tai työntekijöinä oman valintansa mukaan. Rönni-Sällinen muistuttaa, että KHO:n tuomion noudattaminen ei ole valintakysymys.
– Tuomioistuinten päätöksiä pitää Suomessa noudattaa, piste. Jos Wolt haluaa jatkossa tarjota mahdollisuutta tehdä kuljetuksia yrittäjänä, sen pitää olla aitoa yrittäjyyttä. Lähetillä tulee olla esimerkiksi tosiasiallinen mahdollisuus neuvotella Woltin kanssa sopimuksen ehdoista ja määritellä itse kuljetusten hinnat.
Oikeusprosessi ennen KHO:n ennakkopäätöstä kesti vuosia. Jotta vastaavalta vältytään tulevaisuudessa, tulisi Rönni-Sällisen mukaan Suomessa nyt säätää kaikkeen alustatyöhön automaattinen ja tehokas työsuhdeolettama.
– Työsuhdeolettama on keskeisin EU:n alustatyödirektiivin vaatimus ja kansallisessa toimeenpanossa sen pitää myös toteutua direktiivin mukaisesti.
Rönni-Sällisen mukaan on samalla tärkeää ymmärtää näennäisyrittäjyyden olevan ilmiönä lähettityötä laajempi. Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi polkee työehtoja ja palkkoja.
– Jo nyt esimerkiksi siivousalalla ja jäätelökioskeilla palkataan työntekijöitä ”yrittäjiksi” ja pyritään näin säästämään työvoimakuluissa. Siksi oikeudentilan tahallisesta väärintulkinnasta tulisi langettaa työn teettäjälle tuntuvat sanktiot, Rönni-Sällinen sanoo.