Yksi ihminen hukkui jäihin vajoamisen seurauksena Kotkassa. Asia ilmenee Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) mediasta ja avoimista viranomaislähteistä kerätyistä ennakkotiedoista.
Tammi-helmikuussa Suomessa on hukkunut yhteensä neljä ihmistä. SUH muistuttaa, että petollisten kevätjäiden aika on alkanut ja jäällä liikkuminen vaatii nyt erityistä tarkkaavaisuutta.
Helmikuussa eri puolilla Suomea tapahtui useita vaaratilanteita, joissa ihmiset putosivat jäihin tai joutuivat välittömään hengenvaaraan. Tapauksissa oli osallisena moottoriajoneuvoja, jalankulkijoita ja luistelijoita. Useissa tilanteissa vaarassa oli samanaikaisesti useampi henkilö.
– Läheltä piti -tilanteiden määrä kertoo, että jään paksuus vaihtelee ja jäällä liikkuessa on osattava varautua aina oikealla tavalla. Jokaisen on myös syytä pohtia omaa toimintakykyään. Hyvätkään varusteet eivät välttämättä auta jäistä pelastautumiseen, mikäli fyysinen toimintakyky on heikko, sanoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.
Kantavuus voi heiketä hetkessä
Jään kantavuuden arviointi on hankalaa, ja virhearvio voi sattua kenelle tahansa. Yksi yleisimmistä harhaluuloista on, että jää on yhtä paksua kaikkialla. Todellisuudessa kaikissa jääkansissa on heikkoja kohtia, joita voi olla vaikea havaita. Kevätaurinko ja lämpötilojen vaihtelu tekevät jään arvioinnista entistä hankalampaa.
– Keväällä jää haurastuu ja puikkoontuu nopeasti, jolloin monikymmensenttinenkin jää voi pettää alta, muistuttaa Hiltunen.
– Kevätjään petollisuus piilee siinä, että sen kantavuus voi heiketä todella nopeasti. Päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa. Keväällä ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Ilman turvavarusteita kevätjäille ei missään tapauksessa kannata lähteä, jatkaa Hiltunen.
Lapset jäällä
Talviset jääaktiviteetit, kuten luistelu ja pilkkiminen, ovat hienoja koko perheen harrastuksia. Turvallisuus syntyy tiedosta, ennakoinnista ja yhteisistä pelisäännöistä.
– Lapselle luminen tai liukas luonnonjää voi näyttää houkuttelevalta ja turvalliselta, vaikka todellisuus olisi toinen. Jään kantavuutta ei voi arvioida pelkällä katsomisella. Rannassa paksu jää ei tarkoita, että jää olisi turvallista kauempana. Jäässä voi olla virtauksia, halkeamia ja ohuita kohtia, joita ei näe pinnasta, sanoo Hiltunen.
– Jääturvallisuudesta puhuminen on osa lapsen vesipätevyyttä. Lapsi tunnistaa tilanteet, joissa jäälle ei pidä mennä, tietää ettei jäälle lähdetä yksin tai kavereiden kanssa ilman aikuisen lupaa, ja osaa toimia hätätilanteessa, jatkaa Hiltunen.
SUH:n ennakkotilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 16 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena, joista 82 prosenttia on miehiä. Useimmat hukkumiset tapahtuvat sisävesistöissä, ja kolmasosa tapauksista sijoittuu Itä-Suomeen. Huomionarvoista on, että kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.
SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.
SUH:n ennakkotiedot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Nimensä mukaisesti ne ennakoivat kyseisen vuoden tilannetta ja tarjoavat arvokasta tietoa varhaisessa vaiheessa. Säännöllinen ennakkotilastointi ei ainoastaan mahdollista hukkumistapausten seurantaa reaaliajassa, vaan myös auttaa meitä kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimia tarkemmin. Viralliset tiedot hukkumisista julkaistaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoissa vasta lähes vuotta myöhemmin eli vuoden 2026 hukkuneiden määrä selviää loppuvuodesta 2027.