Keskustan mielestä hallitus jättää oven raolleen yhteisvelan kasvattamiselle

Eduskunnan suuri valiokunta antoi perjantaina lausuntonsa hallituksen EU-politiikan avaintavoitteista.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen, puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Antti Siika-aho. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen, puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Antti Siika-aho. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomi suhtautuu lausunnon mukaan kriittisesti EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen.

– Hallituksen kanta jättää oven raolleen EU:n yhteisvelan kasvattamiselle, mitä ei tule hyväksyä. Suomen tulee suhtautua kielteisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen, keskustan eriävässä mielipiteessä todetaan.

Puolueen mukaan EU:n taloudellista yhteisvastuuta ei tule kasvattaa velkaan perustuvilla uusilla rahastoilla eikä rahastoilla, jotka asettavat nettomaksajamaat muita epäedullisempaan asemaan rahoituksen saannossa. Tämä on keskustalle periaatteellinen kysymys.

– Hallituspuolueiden hyväksymä lausunto ei myöskään suoraan sano ”ei” EU:n kaavailemalla ennallistamisasetukselle, joka toisi Suomelle huomattavat kustannukset ja vaikeuttaisi luonnonvarojen, erityisesti metsien, käyttöä.

Niin ikään keskustan mukaan EU:n ennallistamisasetuksen kaltaista kansallista päätösvaltaa kaventavaa sääntelyä pitää jatkossakin vastustaa.

– Euroopan unionilla ei ole oikeusperustaa metsäpolitiikkaan. Metsäpolitiikan tulee olla jatkossakin kansallisen päätäntävallan piirissä eikä EU:n ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikan myötä tulee ulottaa yksityiskohtaista sääntelyä metsiin, keskustaedustajat edellyttävät.

Keskustan suuren valiokunnan ryhmään kuuluvat kansanedustajat Jouni Ovaska, Mika Lintilä, Eerikki Viljanen ja Antti Kurvinen.

Henrik Wickström tahtoo työn vastaanottamisen olevan aina kannattavaa.
Kompromissia ei ole näköpiirissä, ja Kremlin painostus Jerevania kohtaan jatkuu entisellään.
Hintalappu voi lähennellä 1,5 miljardia euroa vuodessa.
Mainos