Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että Sanna Marinin (sd.) hallitus antoi nyt selontekokokonaisuuden huolimatta siitä, että elämme vaalikauden viimeisiä viikkoja.
– Selonteolla voi olla juuri nyt annettuna ”kansansivistyksellistä” merkitystä vaaleihin valmistautuville edustajille, keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Anu Vehviläinen.
Hän totesi, että selonteon tekijöille vaalikausi on ollut haastava.
– Vaalikautemme on esimerkki siitä, miten nopeasti linjauspaperit voivat vanheta toimintaympäristön muutosten vuoksi. Tällaiseen on syytä varautua jatkossakin.
Tulevaisuusselonteko Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa esittää Suomelle neljä skenaariota vuoteen 2040. Esitetyt vaihtoehdot rakentuvat toisistaan poikkeaviin yhteiskunnallisiin, teknologisiin, taloudellisiin, ekologisiin ja poliittisiin muutoksiin Suomessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Skenaariot on kuvattu nimin Yhteistyön maailma, Kiihtyneen kilpailun maailma, Itäinen maailma ja Murtuva maailma. Kaikissa kehityskuluissa painottuu Suomen ulkoiset ja globaalit tekijät, erityisesti Kiinan kasvava asema.
Skenaariot on laadittu aiemmasta selontekotyöstä poiketen ministeriöiden poikkihallinnollisena yhteistyönä. Vehviläisen mukaan keskusta painottaa, että ministeriöiden rajat ylittävää yhteistyötä on syvennettävä kaikessa valtioneuvostotyössä.
– Meillä on ylisukupolvinen velvollisuus olla vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta elää kestävää elämää. Selonteon toinen osa keskittyykin siihen, miten tulevia sukupolvia ja heidän oikeuksiaan voidaan huomioida lainvalmistelussa paremmin ja miten ennakointia pystyttäisiin hyödyntämään syvemmin, kansanedustaja sanoi.
Vehviläinen totesu, että selonteon taustatyönä on kartoitettu ehdotuksia tulevaisuuden huomioivasta valmistelusta ja päätöksenteosta.
– Hallitus ei kuitenkaan selonteossa linjaa eri kehittämisesitysten puolesta. Ne jäävät tulevan hallituksen arvioitaviksi. Eduskuntaa koskevista ehdotuksista keskustan eduskuntaryhmä kannattaa jo nyt esitystä tulevaisuusvaliokunnan roolin vahvistamisesta.
Vehviläinen huomautti, että poliittista päätöksentekoa haastavat erilaiset aikajänteet.
– Keskitymme helposti seuraavaan budjettivuoteen, tulevaan vaalikauteen ja pidempi sihti jää omaan harkintaan tai oman puolueen tavoite- ja periaateohjelmiin. On tärkeää, että valtionhallinnon piirissä tuotettu tulevaisuustyö on laajasti ja helposti kaikkien eduskuntapuolueiden, eri instituutioiden, kansalaisten ja median käytettävissä.
Toimivaan demokratiaan kuuluvat eri aate- ja arvopohjista nousevat poliittiset puolueet ja sitä myöten myös erilaiset hallitusvaihtoehdot. Vehviläisen mielestä arvokasta on ollut, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuresta linjasta on kyetty sopimaan yli puoluerajojen.
– Olisi hyvä, jos tulevaisuuden isoista kysymyksistä, – kuten ilmastonmuutos, turvallisuus, kestävyysvaje, ikääntyminen-, pystytään jakamaan yli puoluerajojen ainakin iso, yhteinen tilannekuva, vaikka ratkaisuvaihtoehdoista ja yksityiskohdista puolueet ovatkin eri mieltä, Vehviläinen sanoi.
