Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF), jossa EU:n budjetti lähes kaksinkertaistuisi.
Rahoituspaineiden helpottamiseksi komissio esittää uusia omien varojen lähteitä, joista yksi kohdistuisi suoraan Euroopassa toimiviin suuryrityksiin.
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Tomi Viitalan mielestä kyseessä on harvinaisen epäonnistunut luomus, jonka toteuttamiskelpoisuutta ja oikeudenmukaisuutta on syytä kyseenalaistaa.
– Komission pitkäaikaisena tavoitteena on ollut kerätä varoja EU:lle suoraan suurten yritysten pussista tavalla tai toisella. Aiemmissa ehdotuksissaan komissio on pyrkinyt kohdistamaan verotusta sekä suuriin monikansallisiin konserneihin yhteisen veropohjan kautta että amerikkalaisiin teknologiayrityksiin digiveron muodossa, Viitala sanoo tiedotteessa.
Uudessa ehdotuksessa yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät EU:ssa perustetut yritykset olisivat velvollisia maksamaan kiinteämääräisen vuosiveron. Tämä vaihtelisi liikevaihdon mukaan 100 000–750 000 euron välillä ja veron perimisestä vastaisivat jäsenvaltiot itse.
– Komission esittämä uusin EU-yritysvero on harvinaisen epäonnistunut luomus siitä käytettyä YDIN-akronyymiä myöten. Verolla tavoiteltaisiin vuosittain noin seitsemää miljardia euroa, joka vastaisi muutamaa promillea esitetystä kokonaisbudjetista. Mistään rahoituslähteiden ytimestä ei siis todellakaan ole kyse, Viitala sanoo.
Viitalan mukaan liikevaihtoon perustuva vero olisi ongelmallinen, koska se ei huomioisi yrityksen todellista veronmaksukykyä tai mahdollista tappiollisuutta, toisin kuin voittoihin perustuvat veromallit. Tällainen rakenne tekisi ehdotuksesta poikkeuksellisen epätyypillisen osan verojärjestelmää.
Poliittinen vastustus on jo alkanut: Saksa on ensimmäisenä suurena jäsenvaltiona torpannut esityksen, eikä se näytä keräävän kannatusta pienemmissäkään maissa.
– Suomi on suhtautunut nuivasti yritysverotusta koskevan toimivallan siirtämiseen EU:lle. Komission uusin esitys on malliesimerkki siitä, miksi yritysveropolitiikka onkin syytä pitää tiukasti kotimaisissa käsissä, Viitala toteaa.





