Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mielestä puolustusmenot olisi myös irrotettava normaalista menokehyksestä.
Hänen mukaansa Venäjän aloittama täysmittainen sota Ukrainassa on muuttanut Suomen turvallisuustilanteen analyysia, josta Naton jäsenyys oli näkyvin seuraus.
– Nyt presidentti (Donald) Trumpin puheet ja toiminta liittolaisiaan kohtaan ovat syöneet vakavasti liittokunnan ja sen vahvimman takaajan, Yhdysvaltojen, luotettavuutta. Eurooppalaisten maiden ja Suomen on vedettävä tästä nopeat johtopäätökset ja nostettava puolustusmenot yli kolmeen prosenttiin, Romakkaniemi sanoo.
Suomen puolustusmenot ylittävät lähivuosina Naton kahden prosentin minimitason bruttokansantuotteesta noin puolella prosenttiyksiköllä. Lukua nostaa tulevina vuosina F-35 hävittäjähankinnat.
Romakkaniemen mukaan muuttunut tilanne vaatii kuitenkin uusia linjauksia.
– On hyvin todennäköistä, että Naton huippukokouksessa kesäkuussa linjataan puolustusmenojen minimitason nostamisesta vähintään kolmeen prosenttiin. Samalla EU aikoo irrottaa puolustusmenot sen taloussääntöjen alijäämän laskennasta sekä luo uuden puolustusrahaston, josta saa lainaa puolustusinvestointeja varten, sanoo Romakkaniemi.
Hänen mukaansa näistä riippumatta Suomen pitää lisätä puolustusmenoja yli kolmeen prosenttiin huolehtiakseen tarvittavasta puolustuskyvystä muuttuneessa tilanteessa.
– Puolueiden pitäisi uudessa tilanteessa parlamentaarisesti sopia puolustusmenojen kasvattamisen urasta. Maavoimien uudistamisohjelma olisi käynnistettävä suurin kalustohankinnoin saman tien ja sitä on jatkettava nopeammassa tahdissa ja aiempaa suuremmalla volyymilla F-35 projektin päätyttyä, esittää Romakkaniemi.
– Puolustuskykymme pitää vastata jo muutaman vuoden kuluttua Ukrainan sodan oppien mukaista sotaa varten varautumista. Se tarkoittaa muun muassa panostuksia ilmapuolustukseen, droonien käyttöön sekä kenttäarmeijan pitkittyneen taistelun varustuksen ja huollon varmistamiseen, hän jatkaa.
