Kesä hiljentää monen yrityksen arkea, mutta rikollisille kesälomakausi on vuoden aktiivisinta aikaa. Taloushallinnon ja palkanlaskennan asiantuntijapalveluita tarjoava Azets varoittaa, että erilaiset laskuhuijaukset ja tietojenkalastelu yleistyvät kesäisin, kun organisaatioissa työskennellään sijaisjärjestelyin, päätöksenteko hajautuu ja rutiinit löystyvät.
Kun hyväksyjä on lomalla ja sijainen hoitaa maksuliikennettä, huijarin viesti voi solahtaa läpi yllättävän helposti. Kesällä maksupetokset ja tietojenkalastelu tyypillisesti lisääntyvät, ja samaan aikaan tekoäly tekee huijausviesteistä kielellisesti moitteettomia ja tilanteeseen istuvia.
– Lomakausi muuttaa monessa organisaatiossa arkea: päätöksenteko hajautuu, rutiinit elävät ja asioita hoidetaan poikkeusjärjestelyin. Rikolliset ajoittavat iskunsa juuri tällaisiin hetkiin. Tyypillinen huijaus näyttää kiireiseltä mutta arkiselta maksupyynnöltä – ja usein se kohdistuu henkilöön, joka paikkaa kollegaa tai tekee tehtävää ensimmäistä kertaa, toteaa Azetsin palkanlaskennan ja HR:n palveluista vastaava johtaja Herkko Valkama tiedotteessa.
Kesällä huijauksissa korostuu usein kiireen ja poikkeustilanteen tuntua luova tarina: joku on lomalla, asia pitää hoitaa ennen viikonloppua ja asia on lähettäjän mukaan jo sovittu. Juuri tällaisissa tilanteissa prosessit oikaistaan helpoimmin.
Tekoäly tekee viesteistä ”liian hyviä” epäiltäviksi
Perinteisten valelaskujen ja toimitusjohtajan nimissä lähetettyjen kiireellisten maksupyyntöjen rinnalle on noussut uusia, entistä kehittyneempiä huijaustapoja. Rikolliset hyödyntävät nyt entistä taitavammin ajankohtaisia ilmiöitä, kuten tekoälyä, toimitusketjujen häiriöitä sekä kesäsijaisuuksia.
Aiemmin huijaus saattoi paljastua kömpelöstä kielestä tai epäluontevasta sävystä. Nyt generatiivinen tekoäly tuottaa virheetöntä suomea, käyttää yrityksen tyyliä muistuttavia fraaseja ja muotoilee pyynnön niin, että se kuulostaa juuri siltä kuin kiireinen esihenkilö sen kirjoittaisi.
Samalla tekoäly helpottaa taustatyötä: julkisista lähteistä ja sosiaalisesta mediasta löytyy nimiä, tapahtumia ja yksityiskohtia, joilla viesti ankkuroidaan todelliseen arkeen.
– Viestissä voidaan viitata täysin uskottavalta kuulostavaan yksityiskohtaan, esimerkiksi siihen, että maksusta on keskusteltu jossain tilaisuudessa tai tapaamisessa. Kun tarina kuulostaa tutulta, tarkistus jää helposti tekemättä, toteaa Valkama.