Tämän vuoden ukkoskesä oli poikkeuksellisen vaisu, Ilmatieteen laitos kertoo.
Suomessa havaittiin touko-syyskuussa noin 73 000 maasalamaa. Määrä on hieman yli puolet keskimääräisestä: keskimäärin kesäkaudella havaitaan noin 130 000 maasalamaa.
Eniten salamoita esiintyi 28. ja 29. kesäkuuta, jolloin havaittiin 11 000 ja 9 000 maasalamaa. Kesäkuu oli kaiken kaikkiaan salamarunsain kuukausi lähes 44 000 salamallaan.
– Kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun salamoi lähes päivittäin jossakin päin Suomea, mutta ukkoset tuottivat pääosin vähänlaisesti salamoita, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Meri Virman tiedotteessa.
Alueellisesti eniten salamoi Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, mutta myös muualla koettiin yksittäisiä rajuja ukkosia. Suomen lähialueilla Baltiassa ja etenkin Latviassa salamoi kesällä erittäin paljon.
Salamoiden ennalta-arvaamattomuudesta saatiin esimerkki viime viikonloppuna, kun yksi ainoa salama aiheutti Helsingin Herttoniemessä ongelmia esimerkiksi metroliikenteeseen.
– Kyseessä oli niin sanottu lentokoneen liipaisema salama, jossa sähköistyneen kuuropilven läheisyydessä lentänyt lentokone edesauttoi salaman esiintymistä. Vastaavia tapauksia esiintyy silloin tällöin syksyllä ja talvella, selittää Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä.
Ukkoskausi alkaa Suomessa toukokuussa ja päättyy yleensä syyskuussa. Ukkosta voi esiintyä myös talviaikaan, mutta se on melko harvinaista.
Viime vuonna ukkosia ilmaantui tavanomaista enemmän, ja varsinkin elokuussa salamoi ennätyksellisen paljon. Suomen koko kesän salamaennätykset ovat jo usean vuoden takaa: eniten maasalamoita vuorokaudessa (40 000) on havaittu kesäkuussa 1988, ja maasalamoiden vuosiennätys (400 000) on kesältä 1972.
Touko-syyskuussa Suomessa havaittiin noin 73 000 maasalamaa, mikä on vain hieman yli puolet keskimääräisestä. Eniten rytisi kesäkuussa. Ukkoskausi on päättymässä, mutta joskus myös talvella voi salamoida 🌩️ https://t.co/Nzk47GD3vg
— Ilmatieteen laitos (@meteorologit) September 26, 2023