Mustanmeren rintamasta on tullut Venäjälle strateginen dilemma, toteaa australialainen evp-kenraali, modernin sodankäynnin asiantuntija Mick Ryan. Substack-uutiskirjeessään Ryan toteaa vuonna 2014 miehitetystä Krimistä tulleen Venäjän keskeinen haavoittuvuus. Jatkuvat iskut Ukrainan kaupunkeihin eivät helpota Venäjän ahdinkoa niemimaalla, australialainen kirjoittaa.
Krim on ollut jo vuosien ajan Venäjän Ukraina-strategian kivijalka, sotilastukikohtineen, ilmatorjuntajärjestelmineen ja tärkeine huoltoreitteineen. Tilanne on viime kuukausien aikana muuttunut radikaalisti.
– Ukrainan vuonna 2026 toteuttama laaja-alainen kampanja – Krimin sähköjen katkaiseminen, siltoihin, liikenne- ja drooni-infrastruktuuriin kohdistuvat iskut sekä meri- ja kauppalaivojen jahtaaminen Asovan- ja Mustallamerellä – on muuttanut Venäjän eteläisen tukijalan strategiseksi rasitteeksi, Ryan kuvailee.
– Krimille tarvitaan nyt yhä enemmän ilmatorjuntaa ja merivoimien resursseja samaan aikaan, kun Ukrainan pitkän kantaman iskut syvälle Venäjälle, jalostamoihin, energiainfrastruktuuriin ja teollisuuskeskittymiin, vaativat samoja resursseja pohjoisempana.
Tämä on Venäjän strateginen dilemma, Ryan toteaa, sillä jokin alueista jää vääjäämättä haavoittuvaisemmaksi. Krimiä ja Venäjän sisämaata ei enää voi kohdella erillisinä ongelmina Venäjän puolustussuunnitelmissa.
– Jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa (Vladimir) Putinin on tehtävä vaikeita strategisia päätöksiä siitä, miten joukkojen ja voimavarojen sijoituksista.
Ukrainan haasteeksi Ryan nostaa uutiskirjeessään ohjuspulan. Maan ilmatorjunta on vaikeuksissa, kenraali varoittaa.
– Tällä viikolla Ukrainaan iskettiin raskailla ballistisilla ohjuksilla. Hyvin harva näistä ohjuksista saatiin torjuttua, Patriot-torjuntaohjusten puutteen vuoksi. Ennen tätä viikkoa Venäjän Ukrainaan heinäkuussa laukaisemista 195 ballistisesta ohjuksesta vain 29 saatiin torjuttua. Tällä viikolla, 5. elokuuta, Ukrainan ilmavoimat eivät onnistuneet torjumaan yhtäkään ballistista ohjusta.