Kelan työntekijät ovat julkisuudessa kertoneet syitä sille, miksi eivät halua siirtyä lähitöihin kerran viikossa Kelan uuden ohjeistuksen mukaan. Asiaa on perusteltu muun muassa sillä, että arkaluonteisia puheluita ei voi käydä avokonttorissa (HS 12.11.). Näiden puheluiden soittaminen kotoa etätöistä sen sijaan ei ole noussut keskusteluun. Viimeksi avotilan ongelmat nostettiin esiin Ylen jutussa alkuviikosta.
Pitkän linjan it-asiantuntija Petteri Järvinen hämmästelee perustelua.
– Enpä ole ennen kuullut, että avokonttori vaarantaisi tietosuojaa. Siellä on kuitenkin sermit estämässä kurkkimista ja yleensä ”puhelinkopit” henkilökohtaisia puheluita varten. En tunne juridiikkaa, mutta luottamuksellisten asioiden käsittely töissä on väistämätöntä muun muassa terveydenhuollossa. Ei niitä [puheluita] voi estää kuulumasta työkaverille, mutta se ei ole ongelma, koska tälläkin on viran puolesta vaitiolovelvollisuus, Järvinen toteaa Verkkouutisille.
– Kotona mitään tällaista ei ole. Puoliso tai lapset voivat kuulla puhelut, eikä kodin tietoturva muutenkaan ole työpaikan tasoa, Järvinen jatkaa.
Tietosuojavaltuutettu Anu Talus pitää etätyökeskustelua harmillisen polarisoituneena.
– Toivoisin, että etätyöstä pystyttäisiin puhumaan faktat edellä, hän sanoo.
Taluksen mukaan kotona tehtävässä asiakastyössä ei ehkä niinkään vaarannu tietosuoja kuin yksityisyyden suoja, jos puheluissa käsitellään asiakkaiden henkilökohtaisia asioita. Etätyön ja lähityön välisissä linjanvedoissa pallo on Taluksen mukaan joka tapauksessa työnantajalla.
Työnantajan pitäisi ohjeistaa henkilöstöä niin konttorilla kuin etänä tekemään työt siten, etteivät asiakkaiden yksityisyyden suoja tai tietosuoja vaarannu. Myös avokonttorilla pitää varata tilat puheluiden puhumiseen ja kotona arkaluonteiset puhelut tulisi voida käydä paikassa, jonne muut eivät kuule.
– Etätöissä työntekijän oma vastuu tietysti korostuu, sillä työnantaja ei voi tietää, miten ohjeistuksia kotona noudatetaan ja onko esimerkiksi näyttö sijoitettu siten, että ulkopuoliset eivät näe, Talus sanoo viitaten uutisiin, joiden mukaan muut matkustajat ovat esimerkiksi junassa voineet nähdä tietoja etätyötä tekevän näytöltä. Kyseinen tapaus ei koskenut Kelaa.
Toimistolla puhelun sivukorvalla kuuleva virkailija on kuitenkin jo lähtökohtaisesti vaitiolovelvollinen, kun taas kotona oleva puoliso ei?
– Näinhän se on. Kotona on myös aina mahdollisuus, että sinne tulee ulkopuolisia, ja monille työpaikoille eivät ulkopuoliset edes pääse, myöntää Talus ja viittaa jälleen työnantajan ohjeistuksen tärkeyteen.
”Asiakkaalla oikeus tietää”
Petteri Järvinen huomauttaa, että organisaatioissa tietoturvan eteen tehtävistä toimenpiteistä ei yleensä kerrota julkisuuteen, koska niissä liika avoimuus on vaarallista. Tietosuoja on kuitenkin eri asia.
– Mielestäni asiakkailla on oikeus saada kuulla, miten Kela on huolehtinut tietosuojasta, kun töitä tehdään kotona. Tietojärjestelmien käyttö on helpompi suojata, esimerkiksi niin ettei tiedostoja siirretä kotiin lainkaan, vaan kaikkea käytetään etätyöpöydällä, ikään kuin vanhanaikaisella pääteyhteydellä. Silloin riskinä on vain se, että puoliso tai lapset voivat nähdä, mitä päätteellä tehdään.
– Jos virkailija joutuu soittamaan puheluita, niitä on käsittääkseni mahdoton suojata, ellei Kela sitten varmista, että jokaisella työntekijällä on kotona oma huone ja suljettava ovi etätöitä varten.
Järvinen viittaa koronakevääseen 2020, jolloin perheissä saattoivat molemmat aikuiset joutua jäämään kotiin.
– Oli mahdotonta varata molemmille omaa työhuonetta ja estää kuulemasta toisen työasioita, Järvinen vertailee.
– Lisäksi on inhimillinen vaara, että kotona käsitellyt työasiat nousevat helpommin keskusteluun puolison kanssa, koska raja työ- ja vapaa-ajan välillä on häilyvämpi kuin käytäessä konttorilla, hän sanoo.
LUE MYÖS:
Nyt vastaa Kela erikoiseen perusteluun tehdä etätyötä – ”Tästä säännöstä ollaan tarkkoja”