Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen muistelee blogissaan marsalkka Gustaf Mannerheimia ja ratsastajapatsaiden historiaa. Heinonen kertoo käyneensä torstaina Mannerheimin syntymäpäivänä perinteisesti Helsingin Mannerheimin ratsastajapatsaalla. Kesäkuun 4. päivästä tuli myös Puolustusvoimain lippujuhlan päivä vuonna 1944.
Heinonen kirjoittaa arvostavansa Mannerheimia suuresti tämän työn vuoksi Suomen vapauden ja itsenäisyyden eteen.
Ajatus Mannerheimin ratsastajapatsaasta syntyi jo 1930-luvulla, mutta hanke viivästyi muun muassa sotien vuoksi. Mannerheimin kuoleman jälkeen vuonna 1952 järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka lopputuloksena Helsingin ratsastajapatsaan toteutti kuvanveistäjä Aimo Tukiainen. Patsas paljastettiin Mannerheimin syntymäpäivänä vuonna 1960.
Heinonen nostaa esiin myös kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin, jonka Mannerheim olisi hänen mukaansa saattanut itse valita patsaan tekijäksi. Heinonen viittaa kertomukseen, jonka mukaan Mannerheim olisi todennut:
– Kuka tahansa pystyy veistämään minut, mutta vain Emil Cedercreutz pystyy veistämään hevosen alleni.
Cedercreutz ehti kuolla ennen hankkeen toteutumista, mutta hänen keskeneräinen luonnoksensa on esillä Emil Cedercreutzin museon veistospuistossa.
Heinonen muistuttaa, ettei Helsingin Mannerheim-patsas ollut ensimmäinen laatuaan. Lahti ehti julkistaa oman ratsastajapatsaansa puoli vuotta aiemmin vuonna 1959. Mannerheimin patsaita oli paljastettu jo aiemmin myös Seinäjoella ja Tampereella sekä Montreux’ssa Sveitsissä.