– Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan 2028 Suomi on jo EU:n 7. velkaantunein maa. Emme ole enää hyvin taloutensa hoitaneiden maiden joukossa, vaan joutumassa EU:n tarkkailuluokkalaisten joukkoon, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoi puolueensa ryhmäpuheenvuorossa lähetekeskustelu valtion vuoden 2024 budjetista ja vuosien 2024–2027 julkisen talouden suunnitelmasta.
– Haluammeko päätyä ”Itämeren-Italiaksi”, kuten eräs ekonomi asiaa kuvasi, hän jatkoi.
Östmanin mukaan näköpiirissä ei ole mitään sellaista, joka korjaisi julkisen talouden tilannetta itsestään.
– Päinvastoin. Järjen ääni sanoo, että nyt on toimittava. Siksi hallitus on halunnut tarttua vastuullisesti ruoriin ja pyrkii heikentyneistä suhdanteista huolimatta muuttamaan kurssia.
Östman huomautti, että verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmiksi kuin vielä elokuussa ennakoitiin.
– Korkotason nousu on kasvattanut valtion velanhoitomenoja yli 2,5 miljardia euroa viime vuodesta. Inflaation sitkeyden vuoksi korkotaso tulee laskemaan verkkaisesti. Viime hallituskaudella lainamäärät räjähtivät. Nyt käsissä oleva budjettiesityksen alijäämä on kipeiden säästöjen jälkeenkin 11,5 miljardia euroa. Alijäämää kasvattavat edellisen hallituksen velaksi tekemät monet pysyvät menolisäykset.
Östmanin mukaan tällä vaalikaudella tavoitteena on saada velkasuhteen kasvu tasaantumaan.
– Siihen tarvitaan hallitusohjelmassa sovitut, koko vaalikaudella yhteensä kuuden miljardin sopeutukset. Ne tekevät kipeää, eikä niitä kukaan haluaisi. Säästöpäätökset tuntuvat ihmisten arjessa voimakkaimmin ensi syksynä, mutta positiivisten tulosten uskotaan näkyvän vuoden 2025 koittaessa, hän sanoi.
Hyvinvointialueiden kustannuksia nostavat yleinen kustannusten kasvu ja ostopalvelut – hoitajia ja lääkäreitä on jouduttu ostamaan ostopalveluina yhä pahenevan henkilökuntavajeen paikkaamiseksi.
– Hyvinvointialueiden menot ylittävät merkittävästi (Sanna) Marinin (sd.) hallituksen arvioiman tason, Östman huomautti.
Hänen mukaansa hallituksen budjettiesitys katsoo eteenpäin.
– Se luo menestymisen edellytyksiä ja varmistaa tulevaisuuden palveluja. Merkittävät lisäpanostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen vievät kansantaloutta eteenpäin. Työllisyys- ja kasvutoimilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä. Työn tekemistä suositaan kannustinloukkuja purkaen ja työmarkkinoita uudistaen. Eläkkeellä olevia houkutellaan töihin kunnon veroporkkanalla, Östman luetteli.
– Mahdollisimman monen työelämän ulkopuolella olevan työkykyisen ja -ikäisen saaminen sosiaaliturvan piiristä työelämään on ensisijaista. Niin torjutaan parhaiten syrjäytymistä ja vähävaraisuutta, hän summasi.