Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan hallitus ei ole ottanut riittävästi huomioon sisäisen turvallisuuden näkökulmaa turvallisuusympäristön muutokseen liittyvässä varautumisessa.
– Poliisin toimintakyky on Suomen ulkoisen turvallisuudenkin näkökulmasta keskeinen. Venäjän hyökkäystoimet Ukrainassa ovat tapahtuneet etenkin alkuvaiheessa ilman sotilaallisia tunnuksia. Tällaisissa tilanteissa, ennen varsinaisia tunnistettavia sotilaallisia toimia, vasteen antaa poliisi. Poliisi on ensi linjassa torjumassa hybridivaikuttamista, hän sanoi KD:n puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina.
Räsänen huomautti, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuus voidaan turvata ainoastaan huolehtimalla siitä, että kaikilla turvallisuusviranomaisilla on tarvitsemansa resurssit tehtäviensä hoitamiseen.
– On hyvä, että hallitus lisäsi kevään kehyspäätöksessä resursseja puolustuskykyyn. Poliisille resursseja ei kuitenkaan lisätty edes sen vertaa, että nykyinen toimintakyky kyettäisiin säilyttämään. Esitys voi johtaa ensi vuonna jopa satojen poliisien vähenemiseen. Myös sisäministeriö tiedotteessaan arvioi, ettei kehyspäätös mahdollista poliisin toiminnan tason säilyttämistä vuoden 2022 tasolla, hän sanoi.
– Poliisin tulee kyetä huolehtia tehtävistään tilanteessa, jossa Venäjän turvallisuusuhkien lisäksi järjestäytynyt rikollisuus kovenee, katujengi-ilmiö on rantautumassa myös Suomeen ja mahdollista terrorismia on torjuttava, Räsänen jatkoi.
Hän huomautti, että hallituksen esitykseen valmiuslain muuttamisesta ei sisältynyt säännöksiä mahdollisuudesta rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemista edes vakavissa valtiollisen hybridivaikuttamisen tilanteissa.
– Kansainvälisen suojelun hakemista tulee voida rajoittaa tilanteessa, jossa toinen valtio siirtolaisia välineellistämällä painostaa ja uhkaa Suomen kansallista turvallisuutta, vakavasti yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai alueellista koskemattomuutta. Tarvittavat säädösmuutokset on tuotava eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä, vaati Räsänen.
