Keskuskauppakamari ehdottaa valtion tieverkon yhtiöittämistä, jotta päätökset liikenneinfran korjaus- ja investointihankkeista voitaisiin irrottaa lyhytjänteisistä poliittisista suhdanteista.
– Suomi tarvitsee liikenteelle uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin, jonka avulla pystytään tavoittelemaan Ruotsin yli kaksinkertaista tasoa infran rahoituksessa sekä käynnistämään uusia kannattavia infrahankkeita etupainotteisesti.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ei saa jäädä teoreettiseksi harjoitukseksi rahoituksen puuttuessa.
– Liikenneinfran kehittäminen tarvitsee onnistuakseen pitkäjänteisen ja vakaan rahoituksen. Tämän takaa varmimmin toimiva yhtiömuotoinen rahoitusmalli, joka ei ole sidottu pelkästään budjettirahoitukseen, neljän vuoden hallituskausiin ja poliittisiin suhdanteisiin. Tieverkon osalta voidaan toimia samalla toimintamallilla kuin Finavia toimii lentokenttien osalta, hän esittää.
Rapautuva infra ja infran riittämätön rahoitus on ollut kipupisteenä hallituskausista riippumatta. Keskuskauppakamarin mukaan liikenne on liian helppo kohde leikkauksille budjetista päätettäessä ja vähäiset varat ovat valuneet vuosi toisensa jälkeen pistemäisiin paikkauksiin.
– On selvää, että mikäli jatkamme nykymenoa, infran kunnosta ei pystytä huolehtimaan riittävällä tasolla. Suomessa eri alueiden saavutettavuus heikkenee ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen tulee vaatimaan yhä kovempia keinoja, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
Romakkaniemi huomauttaa, että panostuksia liikenneinfraan ei voida tarkastella pelkkien suppeiden hyötykustannuslaskelmien valossa ja hankkeita pitäisi arvioida markkinalähtöisesti koko maan kilpailukyvyn ja kasvun lähtökohdista mahdollisimman neutraalein kriteerein.
– Maksujärjestelmän ja koko uudistuksen reunaehdot olisivat sellaiset, että nykyinen liikenteeseen kohdistuva verotus samalla alenisi vastaavassa suhteessa. Näin liikenteen nettokustannukset eivät kasvaisi uudistuksen johdosta. Markkinoilla tulee olla maksujen perimiseen toimiva, edullinen sekä tietoturvan takaava järjestelmä”, sanoo Romakkaniemi.
Valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö voisi käyttää vahvaa tasettaan lainanottoon, mahdollistaen etupainotteiset kannattavat investoinnit. Vastaavia esimerkkejä löytyy Suomen rajojen ulkopuolelta.
Esimerkiksi Itävalta on onnistuneesti pitänyt huolta tieverkostaan yhtiön avulla.
– Yhtiön tekemiä investointeja rahoitetaan esimerkiksi tietullimaksuilla ja joukkovelkakirjalainoilla. Lisäksi se saa Itävallan liittovaltion ja Euroopan unionin myöntämiä tukia. Myös Suomessa on uskallettava tehdä ratkaisuja, jotta Suomi ja alueiden elinkeinoelämä voi menestyä jatkossakin, toteaa Wood.