Monet puhuvat edelleen ykkös-, kolmos- tai nelosoluesta. Nimitykset ovat jääneet sitkeästi elämään, vaikka oluita ei ole luokiteltu tällä tavalla enää yli 30 vuoteen.
Taustalla on vanha järjestelmä, joka jakoi oluet alkoholipitoisuuden perusteella neljään veroluokkaan. I-veroluokan olut oli enintään 2,8-prosenttista. II-veroluokkaan kuuluivat yli 2,8 mutta enintään 3,7 prosentin oluet, III-veroluokkaan yli 3,7 mutta enintään 4,7 prosentin oluet ja IV-veroluokkaan yli 4,7-prosenttiset oluet.
III-veroluokka synnytti suomalaisille tutun kolmosolut-nimityksen. Keskioluella tarkoitettiin ennen vuoden 1995 uudistusta olutta, jonka alkoholipitoisuus oli yli 2,8 mutta enintään 4,7 prosenttia.
Veroluokkiin perustunut jaottelu poistui vuoden 1995 alussa. Samalla tuli voimaan uusi laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta, jossa vanhoja I–IV-luokkia ei enää käytetty. Uudistuksesta huolimatta luokittelu näkyi olutpakkausten etiketeissä vielä pitkään.
Muutos näkyy nykyään myös kaupan hyllyssä. Vanhoja tuttuja I-, III- tai IV-merkintöjä ei juuri näe enää olutpakkausten kyljissä, vaikka ykkös-, kolmos- ja nelosolut elävät edelleen puhekielessä.
Nykyään ratkaisee alkoholipitoisuus
Nykyisessä alkoholiverotuksessa olutta ei jaeta ykköseen, kakkoseen, kolmoseen tai neloseen.
Vuonna 2026 oluella on verotuksessa kaksi tuoteryhmää. Yli 0,5 mutta enintään 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävä olut kuuluu tuoteryhmään 11 ja yli 3,5-prosenttinen olut tuoteryhmään 12. Vero määräytyy oluen sisältämän etyylialkoholin määrän perusteella.
Vanha kolmosoluen raja ei siis vastaa nykyisen verotuksen rajaa. Esimerkiksi 4,5-prosenttinen olut sopii vahvuutensa perusteella siihen joukkoon, jota suomalaiset ovat perinteisesti kutsuneet kolmoseksi, mutta verotuksessa mitään III-luokkaa ei enää ole.
Myös vanha 4,7 prosentin raja jäi elämään alkoholilainsäädäntöön toisessa merkityksessä. Vuoden 1994 alkoholilaissa enintään 4,7-prosenttisille käymisteitse valmistetuille juomille säädettiin oma vähittäismyyntirajansa. Sitä vahvempia alkoholijuomia sai myydä vain Alkossa.
Raja muuttui vuoden 2018 alussa, kun enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat sallittiin ruokakaupoissa. Tuolloin julkisuudessa puhuttiin jälleen ”nelosoluiden” tulosta kauppoihin, vaikka vanhat I–IV-veroluokat olivat poistuneet jo vuosikymmeniä aiemmin.
Seuraavan kerran raja nousi kesäkuussa 2024. Sen jälkeen ruokakaupoissa on saanut myydä käymisteitse valmistettuja juomia, joissa on enintään 8,0 prosenttia alkoholia. Muulla tavoin valmistettujen alkoholijuomien raja säilyi 5,5 prosentissa.
Kolmosolut onkin nykyään ennen kaikkea suomalainen puhekielinen nimitys, ei virallinen olutluokka.
LUE MYÖS:
Olutpakkausten hinnoissa on outo ero – muovikääre maksaa yli viisi euroa