Moni kuluttaja on kiinnittänyt ruokakaupan oluthyllyllä huomiota erikoiseen yksityiskohtaan. Erikokoisten olutpakkausten hintoja vertailtaessa havaitset, että niissä kaikissa on usein eri litrahinta.
Asia tulee helpommin ymmärrettäväksi konkreettisen esimerkin kautta. Eräs pääkaupunkiseudun hypermarket myy 0,33 litran 4,7-prosenttista oluttölkkiä 1,35 euron hinnalla. 24 tölkin laatikko samaa olutta maksaa 32,40 euroa. Molemmissa oluen litrahinnaksi tulee 3,64 euroa. Käytännössä hinta olisi siis sama, jos ostaisi 24 irtotölkkiä tai kerralla 24 tölkin laatikon.
Pienemmissä monipakkauksissa hinnoittelu ei ole näin suoraviivainen. Samassa kaupassa on myytävänä 18 tölkin laatikko, jonka hinta on 27 euroa. Litrahinnaksi tulee 4,09 euroa. Ostamalla 18 irtotölkkiä kokonaishinta olisi 24,3 euroa. Tässä tapauksessa kuluttaja maksaisi siis 2,7 euroa ylimääräistä pelkästä laatikosta.
Pelkkä muovikääre maksaa yli viisi euroa
Räikein ero on kuitenkin pienemmissä monipakkauksissa. Kauppa myy samoja 0,33 litran oluttölkkejä kahdeksan tölkin monipakkauksessa 16,40 euron hintaan. Litrahinta on 5,76 euroa.
Ostamalla kahdeksan irtotölkkiä kokonaishinnaksi tulisi 10,8 euroa. Hintaero on 5,6 euroa. Ostamalla kahdeksan tölkin monipakkauksen kuluttaja maksaa esimerkkitilanteessa yli viisi euroa pelkästä pakkauksen muovikääreestä.
Sama ilmiö on havaittavissa missä tahansa kaupassa, jossa olutpakkauksia on tarjolla erikokoisina. Yleensä litrahinta on korkein pienimmissä monipakkauksissa.
Hintatietoinen kuluttaja voi alkaa ihmetellä, mitä järkeä pienen monipakkauksen ostamisessa edes on. Entä minkä takia oluen hinnoittelu vaihtelee näin radikaalisti eri pakkauskokojen mukaan, vaikka kaikissa edellä mainituissa tapauksissa oli kyse samasta tuotteesta?
Verkkouutiset kysyi asiasta panimoyritys Sinebrychoffin päivittäistavarakaupasta vastaavalta kanavajohtaja Henri Tahvanaiselta.
Aluksi hän huomauttaa, että kaupat hinnoittelevat tuotteet itse. Siksi Sinebrychoff ei kommentoi yksittäisten kauppojen tapoja hinnoitella olutpakkauksia. Hän toteaa kuitenkin yleisellä tasolla, että erilaisia kulutustilanteita varten on erilaisia pakkauskokoja.
– Osa tuotteista on niin sanottuja kampanjatuotteita ja jotkut myydään eri argumenteilla. Kuten vaikka pintti (iso 0,568 litran tölkki) vastaa ravintolatuoppielämystä tai kasipäkki on kätevä napata mukaan. Kuluttajalähtöisyys vetää valikoimaa. Osa myydään kylmästä, osa perustuu massavolyymiin.
Tämän asian moni kuluttaja on kaupassa varmasti huomannut. Litrahinnaltaan edullisimmat yksittäiset tölkit ja 24 tölkin laatikot ovat usein kaupan normaalissa lämpötilassa. Sen sijaan litrahinnaltaan kalliimmat isot tölkit sekä 6- ja 8-packit ovat kylmäkaapissa valmiiksi kylminä. Tällä tavalla kaupat pyrkivät ohjaamaan kuluttajaa. Vastineeksi käteväksi mielletystä koosta ja valmiista kylmennyksestä kuluttaja joutuu maksamaan korkeamman litrahinnan.
Laki määrittää hinnoittelua
Hinnoittelussa keskeisessä roolissa on myös lainsäädäntö. Lain mukaan alkoholijuoma ei saa olla kalliimpi yksittäin ostettuna kuin mitä sen hinta on samankokoisena monipakkauksessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että monipakkauksen litrahinta ei saa olla alhaisempi kuin yksittäisessä tölkissä. Sitä laki ei kiellä, etteikö monipakkauksen litrahinta voisi olla korkeampi kuten edellä mainittujen 8-packien kohdalla.
Sen sijaan suurissa 24 tölkin laatikoissa litrahinta on sama kuin yksittäisissä tölkeissä. Jos kuluttaja haluaa ostaa olutta mahdollisimman alhaisella litrahinnalla, hänen kannattaa ostaa yksittäisiä tölkkejä tai 24 oluen laatikko.
Eikö se toisaalta ole ristiriitaista, että litrahinnan perusteella olutta kannattaa ostaa suurissa laatikoissa eikä pienemmissä pakkauksissa?
– Tähän vaikuttaa Suomen lainsäädäntö, joka määrää juuri tuon yksittäisen tölkin hinnan samaksi kuin koko monipakkauksen. Tarjonta oluessa on todella laaja ja Suomi on valikoiman suhteen maailman kärkeä oluessa. Litrahinnat vaihtelevat rajusti eri toimijoiden, pakkausten ja oluttyylien suhteen, Tahvanainen huomauttaa.
Toisinaan hintaeroja perustellaan eri pakkausten poikkeavilla myyntimäärillä. Yleisesti suurimmat myyntimäärät ovat suurimmissa, 24 tölkin pakkauksissa. Suuren myyntimäärän seurauksena niiden litrahintakin voi olla alhaisempi.
Herää kysymys, onko pienten olutpakkausten valmistuksessa edes mitään järkeä, jos niiden myynti jää vähäiseksi?
Tahvanainen tyrmää tämän oletuksen. Hän huomauttaa, että pienempiä pakkauksia myydään kaikissa kaupoissa ja kioskeissa.
– Se kertoo niiden suosiosta. Kuluttaja maksaa kätevyydestä ja helppoudesta.
Jutun alussa kerrotussa esimerkissä kuluttaja maksaa yli viisi euroa siitä, että saa kahdeksan oluttölkkiä kätevässä muovipakkauksessa. Sen sijaan, että hän ostaisi kahdeksan irtotölkkiä halvemmalla. Se on jokaisen kuluttajan itsensä päätettävissä, onko kätevyydestä maksaminen järkevää vai ei.
Lisäksi Tahvanainen huomauttaa, että eri pakkaustyypeillä on roolinsa eri myyntipisteissä.
– Esimerkiksi huoltoasemilla ja kioskeilla myydään pienempiä monipakkauksia kuin hypermarketeissa.
Säännön purku voisi vähentää monipakkausten repimistä
Voisiko olla selkeämpää, jos kaikenkokoiset olutpakkaukset hinnoiteltaisiin saman periaatteen mukaan? Esimerkkinä olisi tilanne, jossa kaikissa olutpakkauksissa olisi sama litrahinta pakkauksen koosta riippumatta.
Tahvanainen huomauttaa, että kysymys ei ole pelkästään hinnoittelusta, vaan lainsäädännöstä.
Säännön purkamisella voisi kuitenkin olla myönteisiä vaikutuksia.
– Jos purettaisiin se sääntö, jossa monipakkauksen hinta tulee olla sama litrahinnaltaan kuin sen yksittäisen tölkin, se vähentäisi monipakkausten repimistä, jätteen määrää ja monipuolistaisi pakkausvaihtoehtojen hinnoittelua.
Ilmiö näkyy konkreettisesti kaupoissa. Moni oluthyllyllä käynyt on varmasti törmännyt auki revittyihin 8-packeihin, joista on otettu yksittäisiä tölkkejä. Taustalla on juuri se, että ostamalla tölkit yksittäisinä asiakas saa ne halvemmalla kuin ostamalla muoveihin käärityn 8-packin.
Tahvanainen kuitenkin huomauttaa, että muissakin tuoteryhmissä eri pakkauskokoluokissa on eri hintoja. Esimerkkeinä hän nimeää leivät ja WC-paperit. Esimerkiksi leivässä kilohinta tulee usein halvemmaksi isommissa pakkauksissa.
Tahvanaisen mukaan monipuolinen pakkausvalikoima onkin etu, jota ei ole kaikkialla.
– Nyt eri käyttötilanteisiin ja tarpeisiin löytyy aina juuri oikea pakkaus.
LUE MYÖS:
Voiko olutta juoda päiväyksen jälkeen? Asiantuntijalta suora vastaus
