Katala huijaus on kaksivaiheinen – turvatilipetokset jatkuvat

Uhrin hätäännystä pyritään käyttämään hyödyksi, varoittaa poliisi.
Mies puhelimen kanssa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Mies puhelimen kanssa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Poliisi kertoo, että juuri nyt on käynnissä useita tehokkaita petoskampanjoita, joissa uhrin varat yritetään siirtää turvatilille.

Hienostuneessa huijauksessa rikollinen pyrkii vaikuttamaan uhriin kiireen ja hädän tunteita hyödyntämällä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Poliisi varoittaa liikkeellä olevista niin sanotuista turvatilipetoksista.

Turvatilipetos on tyypillisesti kaksivaiheinen. Petoksen ensimmäisessä vaiheessa rikollinen lähestyy uhria yleensä tekstiviestitse tai puhelinsoitolla tunnetun yrityksen tai viranomaisen nimissä. Viesti voi sisältää esimerkiksi varoituksen erääntyvästä maksusta.

Pyrkimyksenä on saada uhri huolestumaan ja toimimaan harkitsemattomasti, esimerkiksi soittamaan huijarille itse.

Seuraavassa vaiheessa rikollinen esiintyy pankin tai viranomaisen edustajana.

Keksityn kertomuksen mukaan uhrin tilivarat ovat vaarassa, mutta virkailija voi auttaa, kunhan varat siirretään pikimmiten turvaan asiakkaalle avattavalle uudelle tilille.

Tavoitteena on saada uhri joko siirtämään varansa itse tai saada tämä luovuttamaan pankkitunnuksensa, jotta siirto voidaan tehdä uhrin puolesta. Todellisuudessa uhrilla ei ole enää pääsyä varoihin, kun siirto on tehty.

Poimintoja videosisällöistämme

Kyseessä on ilmiö, josta aiheutuu merkittävää taloudellista vahinkoa.

Tekotavan yksityiskohdat vaihtelevat laajasti, mutta varojen siirtäminen turvatilille näkyy yhdistävänä piirteenä.

– Turvatiliä ei ole olemassa. Pankit tai viranomaiset eivät milloinkaan pyydä pankkitunnuksiasi, ehdota lataamaan ohjelmistoja laitteellesi tai kehota varojen siirtämiseen turvatoimenpiteenä, sanoo tiedotteessa rikoskomisario Jussi Larvanto Keskusrikospoliisista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Poliisin arvion mukaan kalasteluhuijaukset ovat Suomessa rikoshyödyltään haitallisimpia tietoverkkoavusteisia petoksia. Suomalaiset menettivät viime vuonna 15 miljoonaa euroa yksin turvatilipetoksiin.

Yhteensä tietoverkkoavusteisten petosten rikoshyöty oli vähintään 84,2 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Jos epäilet siirtäneesi varoja tai luovuttaneesi verkkopankkitunnuksesi petolliselle taholle, ota ensimmäisenä toimenpiteenäsi välittömästi yhteyttä omaan pankkiisi. Muista myös aina tehdä asiasta rikosilmoitus.

Ohjeen noudattamisella on vakavat seuraukset.
Laivayhtiö vahvistaa järjestelmiinsä kohdistuneen tietomurron.
Pankin työntekijänä esiintynyt mies väitti havainneensa epäilyttävän tilisiirron.
Mainos