Danske Bank nostaa Suomen talouden tämän vuoden kasvuennusteensa 1,8 prosenttiin, kun aiempi ennuste oli 1,1 prosenttia. Vuodelle 2027 Danske Bank ennustaa 1,4 prosentin kasvua aiemman 0,8 prosentin sijaan.
Suomen talous kasvoi tammi-kesäkuussa 1,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Pankin mukaan kasvuyllätyksen pääasialliset syyt ovat Iranin sodan ennakoitua vähäisemmät vaikutukset Suomen talouskasvuun ja yksityisen kulutuksen kasvu. Pankki pitää edelleen kiinni näkemyksestään, että Iranin sodasta johtuva energian hintojen ja korkotason nousu maltillistavat talouskasvun tahtia loppuvuoden ja ensi vuoden aikana.
– Yritysten kasvunäkymät ovat kohentuneet ja elinkeinoelämän luottamusindikaattorit olivat elokuussa jokaisella toimialalla pitkän aikavälin keskiarvossa tai sen yläpuolella. Globaalista investointisyklistä hyötyvän Suomen vientiteollisuuden tilauskannat ovat kehittyneet alkuvuoden aikana vahvasti, sanoo Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen tiedotteessa.
Yksityinen kulutus kasvussa
Yksityinen kulutus on kääntynyt vuoden alkupuolella kasvuun etenkin palveluiden kulutuksessa. Vähittäiskaupan myyntivolyymit kasvoivat tammi-kesäkuussa 3,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kysynnän kasvua ovat selittäneet palkansaajien saamat palkankorotukset, alkuvuodesta voimaan tulleet ansiotuloveron kevennykset sekä laskenut säästämisaste.
Pankki odottaa palkansaajien reaalisen ostovoiman vahvistuvan myös ensi vuonna hintapaineista huolimatta. Lisäksi kevään epävarmuuden jälkeen kohentunut kuluttajaluottamus on näkynyt säästämisasteen laskuna.
Työmarkkinat eivät ole vielä päässeet mukaan talouden käänteeseen. Työttömyysasteen trendi on pysynyt kesällä 10,5 prosentissa ja työllisyysaste on laskenut 75,2 prosenttiin. Myös avoimien työpaikkojen määrä on edelleen hyvin alhainen.
Danske Bank ennustaa maltillista parantumista työttömyysasteeseen ja odottaa sen olevan noin 9,9 prosenttia vuonna 2027.
Yksi koronnosto edessä
Euribor-viitekorot ovat nousseet kesän aikana noin 0,2 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä 12 kuukauden euribor on noin 3 prosenttia.
– Odotamme EKP:n nostavan ohjauskorkoa viimeisen kerran syyskuussa, jolloin ohjauskorko asettuisi 2,5 prosenttiin ja pysyisi siinä ensi vuoden ajan. Tämä tarkoittaisi, että 12 kuukauden euriborin nousu tasaantuu loppuvuoden aikana ja korko asettuu lopulta hieman 3 prosentin tason alapuolelle, sanoo Ilvonen.
Kasvavat asuntolainojen korkomenot ja loppukesästä edelleen kallistunut energia kiihdyttävät inflaatiota Suomessa talvea kohden. Asuntojen hintojen ja vuokrien maltillinen kehitys pitää kokonaisinflaation kuitenkin kurissa.
Pankki odottaa 3,8 prosentin inflaatiohuippua vuodenvaihteessa, mutta arvioi vuosien 2026 ja 2027 keski-inflaation jäävän noin 2 prosentin tasolle.