Tekoälyinvestointien jättiaalto voi taloustieteilijä Juha Tervalan mukaan nostaa myös Suomen valtion velanhoidon kustannuksia. Satoja miljardeja dollareita datakeskuksiin ja infrastruktuuriin keräävät yhtiöt kilpailevat samoista sijoittajien rahoista kuin valtiot.
Tekoälyä on viime vuodet pidetty ilmiönä, joka koskee ennen kaikkea pörssiyhtiöitä ja parantaa työn tuottavuutta.
Nyt sen vaikutukset saattavat alkaa näkyä myös Suomen valtion korkomenoissa. Valtiovarainministeriö arvioi valtion korkomenojen voivan nousta 2030-luvun lopulla jo noin 15 miljardiin euroon vuodessa, joten tekoälyinvestointien nostama globaali korkotaso kävisi Suomelle erityisen kalliiksi.
Datakeskusten, sähköverkkojen ja muun infrastruktuurin rakentaminen vaatii jättimäisiä investointeja. Kun teknologiajätit hakevat rahoitusta samoilta markkinoilta kuin valtiot, pääomasta käydään aiempaa kovempaa kilpailua.
– Tekoälyä on käsitelty pörssi- ja tuottavuusilmiönä. Nyt se alkaa näkyä myös korkomarkkinoilla, taloustieteilijä ja Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala sanoo Verkkouutisille.
Tervalan mukaan tekoäly muistuttaa aiempia talouden murroksia: tuottavuushyödyt syntyvät vasta sen jälkeen, kun datakeskuksiin, sähköverkkoihin ja muuhun infrastruktuuriin on investoitu mittavasti. Siksi vaikutukset näkyvät korkomarkkinoilla jo ennen kuin hyödyt leviävät laajemmin talouteen.
Ilmiö on noussut viime viikkoina myös kansainvälisten talousmedioiden keskusteluun. Bloombergin mukaan tekoäly-yhtiöiden velanotto on kasvanut niin voimakkaasti, että ne alkavat kilpailla valtioiden kanssa samoista sijoittajien varoista. Julkisuudessa on myös esitetty arvioita, joiden mukaan tekoälyinvestoinnit voivat lisätä inflaatio- ja korkopaineita jo ennen kuin niiden tuottavuushyödyt näkyvät taloudessa.
– Tekoäly-yhtiöt kilpailevat samoista sijoittajien varoista kuin valtiot, Tervala summaa.
Taloustieteilijän mukaan kyse on klassisesta taloustieteellisestä ilmiöstä: kun pääoman kysyntä kasvaa nopeammin kuin säästöt, rahan hinta eli korko nousee. Se tarkoittaa, että pääomasta käydään yhä tiukempaa kilpailua. Hänen mukaansa osa sijoittajista voi suosia teknologiayhtiöiden joukkolainoja valtionlainojen sijaan, jos ne tarjoavat korkeampaa tuottoa.
Yritykset ovat laskeneet tänä vuonna liikkeeseen lähes 1,5 biljoonan dollarin edestä joukkolainoja. Suurimpien teknologiayhtiöiden velanotto vastaa jo noin neljännestä Yhdysvaltojen yksityisille sijoittajille suunnatusta pitkäaikaisesta nettovelanotosta.
Yhdysvallat yrittää hillitä pitkien korkojen nousua
Korkojen nousu on herättänyt huolta myös Yhdysvalloissa.
– Yhdysvaltojen viimeaikaiset toimet kertovat, että hallinnossa ollaan huolissaan valtionlainojen korkojen noususta, Juha Tervala sanoo.
Korkojen nousu näkyy Yhdysvaltain valtionlainojen koroissa. Ne ovat korkeimmillaan sitten vuoden 2007. Yhdysvaltalaiskuluttajien 30 vuoden valtionlainojen korko on noussut 5,2 prosenttiin.
Yhdysvalloissa nousu on herättänyt niin paljon huolta, että hallinto on pyrkinyt vakauttamaan markkinoita useilla toimilla.
Myös Suomen valtiovarainministeriö näyttää varautuneen tilanteeseen.
– Valtiovarainministeriö on jo varautunut korkomenojen rajuun kasvuun. Laskelmat heijastavat matalan inflaation ja nollakorkojen ajan päättymistä, nykyistä korkeampaa korkotasoa sekä kasvavaa velkakantaa, Tervala sanoo.
– Tekoäly-investointien valtava pääomantarve voi kuitenkin nostaa maailman reaalikorkoja vielä nykyisiä oletuksia korkeammiksi. Tällöin valtion korkolasku voi kasvaa ennustettuakin suuremmaksi.
Juha Tervalan mukaan korkojen nousu aiheuttaa painetta erityisesti erittäin velkaantuneelle julkiselle taloudelle.
– Yhdysvalloissakin julkista velkaa on paljon ja alijäämät ovat suuria. Korkojen nousu lisää painetta julkiselle taloudelle.
Hänen mukaansa on poikkeuksellista, että valtionlainamarkkinoiden kehitys on noussut näin näkyvästi poliittisen keskustelun kohteeksi.
– Se, että tilanteeseen on ryhdytty reagoimaan näin voimakkaasti, kertoo siitä, että siellä ollaan jo huolissaan.
Suomen pitäisi saada myös hyödyt
Juha Tervalan mukaan Suomi joutuu pienenä ja velkaisena maana kärsimään tilanteesta. Korkeampi korko näkyy ajan myötä myös yrityslainoissa, investointien rahoituksessa ja asuntolainoissa.
Hänen mukaansa Suomi ei voi juuri vaikuttaa siihen, kuinka paljon tekoälyinvestoinnit nostavat globaalia pääoman kysyntää.
Mutta Suomi voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon se hyötyy tekoälyn tuottamista tuottavuusvaikutuksista.
– Jos emme saa tekoälyinvestointeja emmekä osaa hyödyntää tekoälyä, niin meille jää käytännössä vain niiden kustannukset. Siksi Suomen pitää pyrkiä saamaan mahdollisimman paljon tekoälyyn liittyvää yritystoimintaa ja osaamista tänne, Tervala sanoo.
Hänen mukaansa koulutettu työvoima ja vahva digitaalinen osaaminen antavat Suomelle hyvät lähtökohdat kilpailuun.
Tervalan mukaan markkinat näyttävät siirtyvän aikaan, jossa pääomasta käydään aiempaa kovempaa kilpailua.
– Tekoälyä on käsitelty pörssi- ja tuottavuusilmiönä. Nyt se alkaa näkyä myös korkomarkkinoilla.