Karut luvut julki: Suomalaisilta huijattiin lähes 63 miljoonaa euroa

Eniten rahaa menetettiin tietojenkalasteluhuijauksissa.
Verkkohuijausten määrä on kasvanut huolestuttavaa vauhtia. LEHTIKUVA / AADA PETÄJÄ
Verkkohuijausten määrä on kasvanut huolestuttavaa vauhtia. LEHTIKUVA / AADA PETÄJÄ

Suomalaisilta yritettiin huijata 107,2 miljoonan euron edestä rahaa vuonna 2024, ilmenee Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämistä tiedoista. Vuonna 2023 määrä oli 76,9 miljoonaa euroa eli huijausyritysten määrä on kasvanut merkittävästi.

Vuonna 2024 pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Se on 35 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhteensä suomalaiset menettivät viime vuoden aikana verkkorikollisille 62,9 miljoonaa euroa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Eniten rahaa menetettiin tietojenkalasteluhuijauksissa, joiden määrässä kasvu oli rajuinta, peräti 161 prosenttia.

Huijausten torjuminen onnistuu ihmisten valppauden lisäksi parhaiten tehokkaalla tietojenvaihdolla.

– Tietojenvaihtoa sekä pankkien välillä että pankkien ja viranomaisten välillä olisi tehostettava huomattavasti. Nykyisen lainsäädännön vuoksi se on tällä hetkellä varsin rajattua. Tietojenvaihdon parantaminen on paras keino kitkeä huijauksia juuria myöten. Valppaudella meistä jokainen voi pienentää huijausriskiä omalla kohdallaan, Finanssialan petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm toteaa tiedotteessa.

Pankkien tietoon tulleet huijaukset 2024. FINANSSIALA
Poimintoja videosisällöistämme

Tietojenkalasteluhuijaukset kasvoivat vuonna 2024 hälyttävää vauhtia. Saxholm kertoo, että huijarit käyttävät nykyään tietojenkalasteluun entistä monipuolisempia keinoja, kuten puhelinsoittoja, esiintyen esimerkiksi poliisina ja pankin työntekijänä.

Saxholm korostaa, että kiire kannattaa unohtaa, sillä huijausyrityksissä usein korostetaan välitöntä reagoimisen tarvetta.

– Erityisesti maksujen vahvistamisessa on oltava erittäin tarkkana. Asiakkaiden on hyvä tarkistaa huolellisesti, mihin ovat maksua vahvistamassa, jottei se lähde vahingossa huijareille, Saxholm tähdentää.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Pankit tekevät parhaansa huijausten estämiseksi, mutta Saxholm korostaa, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panosta. Puhelinoperaattorit tekevät hyvää työtä suodattaessaan huijaussoittoja, mutta vielä olisi tärkeää saada sosiaalisen median jättiläiset ja internetin kauppapaikat poistamaan rikollisten mainokset alustoiltaan.

Saxholm muistuttaa, että mainoksiin kannattaa suhtautua epäilevästi. Varsinkaan sijoittamiseen ei koskaan kannata lähteä pelkkien mainosten perusteella.

– Jos esimerkiksi kryptovaluuttoihin sijoittaminen kiinnostaa, siihen ei koskaan kannata ryhtyä pelkästään netissä näkyneen mainoksen kautta, vaan perehtyä asiaan rauhassa ja etsiä tietoa muualta, Saxholm painottaa.

Pankkitunnuksia kalastellaan kehittyneellä menetelmällä.
Tietoturvaloukkaus voi koskea useita kymmeniä entisiä asiakkaita ja työntekijöitä.
Älypuhelin on matkalla korvaamaton apuväline, mutta ulkomailla sen tietoturvaan liittyy myös riskejä.
Mainos