Ruotsin jengiläiset esittelevät kuvia ja videoita kultaketjuista, arvokelloista ja paksuista käteisnipuista, mutta sosiaalisessa mediassa näytetty luksuselämä ei Dagens Nyheterin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan vastaa todellisuutta.
Suurimmalla osalla jengiläisistä ei ole oikeasti varaa edes omaan asuntoon. Ylellinen elämäntyyli on illuusio, jolla houkutellaan nuoria rikollisjengeihin.
– Suurimmalla osalla ei ole asuntoa, kertoo ehdonalaisvalvoja Jonas Angermund DN:lle.
Useimmiten jengiläiset notkuvat hänen mukaansa esimerkiksi äidin, ystävien tai tyttöystävän nurkissa.
Vähäinen kallis omaisuus on Angermundin mukaan hankittu leveilyä varten.
– Rahaa käytetään hienoihin vaatteisiin, voi olla kallis merkkilaukku. En kuitenkaan näe glamouria tässä elämässä. Sitä ei ole olemassa, hän toteaa.
Hyvin harvat jengiläiset hänen mukaansa saavuttavat jengiverkostoissa aseman, joka tuo mukanaan taloudellista vaurautta.
Malmölaispoliisi Glen Sjögren on tavannut työssään kodittomia jengiläisiä.
– Kun heiltä kysyy asuinpaikkaa, he vastaavat ”siellä sun täällä”. Alun jälkeen ei ole enää varaa oleskella hotelleissa koko aikaa ja yhtäkkiä koittaa kodittomuus. Jos on velkoja ulosottovirastolle, ei voi myöskään ostaa asuntoa.
Jengien huipulle pääseviä rikollisia ei Angermundin mukaan odota helppo elämä. Hinta taloudellisesta menestyksestä on korkea: jatkuvaa stressiä, koska korkea asema tuo mukanaan myös vihollisia.
– Et voi koskaan rentoutua etkä voi koskaan nauttia.
Jengit houkuttelevat rahan lisäksi nuoria uskollisuuden ja veljeyden aatteella. Tämäkin on Angermundin mukaan illuusio, koska todellisuudessa jengiläiset eivät voi luottaa juurikaan edes saman verkoston jäseniin.
– He tietävät sen hyvin. Monet sanovat, etteivät he luota kehenkään, tai että on yksi tai korkeintaan kaksi henkilöä, joihin voi luottaa, hän kertoo.
Sjögren on havainnut saman. Raha voi houkutella esimerkiksi lähimmän ystävän kääntämään selkänsä.
– Se ei ole pitkällä tähtäimellä hauskaa elämää.
