Vihdoinkin Suomi siirtyy työmarkkinapolitiikassaan yhteispohjoismaisten uudistusten tielle ja ottaa harppauksen kilpailukyvyssä, toteaa kansanedustaja Karoliina Partanen (kok.).
– Tähän saakka me suomalaiset olemme hiukan jopa kateellisena seuranneet sivusta niitä työtä ja hyvinvointia tuottavia työmarkkinauudistuksia, joita muun muassa Ruotsissa on viime vuosikymmeninä tehty. Petteri Orpon hallitus tuo tähän kaivatun ja erittäin tarvittavan muutoksen.
Isoin muutos ajattelussa näkyy erityisesti siinä, miten uusi hallitus suhtautuu työmarkkinoiden työrauhaan.
– Entisenä AY-lakimiehenä ja asianajajana iloitsen siitä, että tämä hallitus uskaltaa puuttua laittomiin lakkoihin. Jo pidempään minua on ihmetyttänyt se, että yhteiskunnassamme on puolustettu työmarkkinoilla rehottavaa laittomuutta. Elämme yhteiskunnassa, jossa lähtökohtaisesti kaikkea laitonta pidetään vääränä. Suomalaiset ovat lainkuuliaisia – kuitenkin tässä asiassa koko Suomea on pidetty varpaillaan. Tämä muutos ei ole kohti huonompaa ja kyykyttävää Suomea, vaan kohti vakaampaa Suomea, Partanen sanoo.
Hän muistuttaa, että laittomat lakot ovat mitä suurimmassa määrin taloudellinen kysymys.
– Vuosien 2000–2015 aikana olemme menettäneet laittomien lakkojen vuoksi lähes 600 000 työpäivää. Ruotsissa on menetetty samana aikana vain 4 000 työpäivää. Suomi on menettänyt verotuloja jo aivan liikaa laittomien lakkojen seurauksena. Ajattelen, että laittomasta menettelystä luopumisen pitäisi olla jokaiselle helpoin tapa vahvistaa julkista taloutta.
Kansanedustaja myös puolustaa hallitusohjelmaan sisältyvää kirjausta irtisanomiskynnyksen alentamisesta.
– Irtisanomiskynnyksen selventäminen vahvistaa työllisyyttä ja rohkaisee varsinkin pienempiä työnantajia työllistämiseen. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso harppaus jokaiselle yrittäjälle. Muutos tuleekin turvaamaan yritysten halua rekrytoida ja on sitä kautta jokaisen työtä hakevan etu.
Samalla Partanen hillitsee opposition retoriikkaa aiheesta.
– Yrittäjät kertovat, että pula osaavasta työvoimasta on tällä hetkellä todellinen kasvun este. Yrittäjät taistelevat työvoimasta ja tätä tosiasiaa vasten ihmettelen opposition kyykyttämispuheita. Tulee myös muistaa, että koeaika on työsuhteen alussa. Pitkän työsuhteen aikana työmotivaatiossa, osaamisessa tai muissa olosuhteissa voi tapahtua muutoksia, joita ei voida arvioida koeajan kuluessa. Näihin tilanteisiin on pystyttävä reagoimaan järkevällä tavalla. Kukaan työnantaja ei unelmoi siitä, että pääsisi irtisanomaan työntekijänsä, Partanen toteaa.