Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) sanoo, että kulunut vuosi sujui tavallista rauhallisemmissa merkeissä: hän ei saanut yhtään tappouhkausta.
– Niitä ei ole tainnut tulla yhtään, Kontula sanoo Nykypäivä-lehdessä.
Muutenkin hänen elämänsä on rauhoittunut sen jälkeen, kun hänet valittiin kansanedustajaksi vuonna 2011.
Sitä ennen Kontula tutki sosiologina seksityöläisiä ja siirtolaisia ja puhui tutkimuksistaan julkisuudessa. Hän sai esiintymisistään runsaasti alatyylistä palautetta. Useimmiten se saapui kirjallisessa muodossa, kasvotusten hän on kohdannut vain harvoin herjauksia.
Runsas vuosi sitten Kontula julkaisi Facebookissa kolmen hänen henkeään uhanneen ihmisen nimen. Hän uskoo, että nimien paljastaminen ehkäisee ennalta uhkausten tekoa.
Uhkailuista huolimatta Kontulalla riittää ymmärrystä vihaviestien lähettäjiä kohtaan, koska usein niitä kirjoittaa kärsivä ihminen.
– Niiden takana on ihmisiä joilla on mielenterveysongelmia tai muuten elämässä kriisitilanne, tai selvästi näkee, että lähettäjä ei ymmärrä viestinnän pelisääntöjä.
Monille Kontula vastaa ja, jos viestissä on yhtään asiasisältöä, hän on mahdollisimman asiallinen.
– Kun henkilö saa poliitikolta vastauksen, hän havaitsee, että kyseessä onkin elävä ihminen. Sävy muuttuu kerrasta.
Kontula kasvoi taistolaisessa perheessä. Hänen suvussaan on ollut kommunisteja, joita on hakattu ja jopa surmattu mielipiteidensä vuoksi. Nykyiset poliitikot eivät samalla tavalla joudu uhatuksi. Suuremmassa vaarassa elävät esimerkiksi tavalliset mustaihoiset ihmiset, Kontula sanoo.
Hänen mielestään rajuksikaan äityvää keskustelua ei pidä tukahduttaa liikaa. Suomalaiset ovat varovaisia puhumaan politiikasta, ja nyt otetaan haparoivia askelia kohti demokratiaa. Sitä täytyy tukea, hän sanoo.
Kontula ei olekaan kovin huolissaan politiikoista, koska kova kielenkäyttö kuuluu politiikkaan.
– Enemmän olen huolissani yleisestä ilmapiiristä, jossa tavalliset ihmiset yrittävät käyttää kansalaisoikeuksiaan. Heitä pitäisi suojella, että he uskaltavat puhua.
Nykypäivä haastatteli Kontulaa marraskuun lopussa, jolloin alkoi keskustelu pääministerin ja tiedotusvälineiden suhteesta. Kontulan mielestä Juha Sipilä (kesk.) esiintyi kuin ”prinsessa hernesadussa”, siis puuttui pikkuasioihin.
– Se ei ole lainkaan pääministerin arvolle sopivaa. Minä en edes kuvittele, että politiikka olisi pelkkää päänsilittelyä. Harvoin tuntematon voi loukata minua niin, että se tuntuisi missään.
Eerola ”pilasi häätunnelman”
Kansanedustaja Juho Eerola (ps.) teki taannoin omalla nimellään Google-haun nähdäkseen, mitä lehdet ovat hänestä kirjoittaneet. Hän törmäsi Vauva-lehden keskustelupalstaan, jossa eräs kirjoittaja kertoi nähneensä Eerolan kirkossa.
Eerola tosiaan oli muutamaa päivää aiemmin vieraillut ystävänsä häissä ja istunut sen vuoksi juhlavieraiden joukossa. Vauva-lehden kommentaattori kertoi pahastuneensa siitä, että Eerola ”saapui kirkkoon pilaamaan muiden häätunnelman”.
Kirjoittaja oli lähtenyt pois koko juhlista, koska ei halunnut osallistua Eerolan kanssa samaan tilaisuuteen. Moni muukin oli ihmetellyt, eikö Eerolalla ole ”sen vertaa häpyä”, että olisi ymmärtänyt pysyä poissa.
– En reagoinut siihen millään tavalla. Itse kestän aika kovaakin kritiikkiä, mutta se vähän säälittää, kun vanha äiti tai omat lapset joutuvat lukemaan tällaista.
Hän arvioi, että useinkaan ihmiset eivät ymmärrä, että julkisuudessa esiintyvän henkilön takana on oikea ihminen.
– He eivät osaa ajatella, että käyn vaikkapa lapseni kanssa uimahallissa. Hääjuhlasta he kuvittelevat, että se on minun tilaisuuteni, jossa esittelen itseäni.
Kotikaupungissaan Kotkassa Eerola nauttii suurta suosiota. Hän oli Kaakkois-Suomen vaalipiirin neljänneksi suosituin ehdokas viime eduskuntavaaleissa.
Toisaalta hänellä on Suomessa myös paljon vastustajia, ja monet suorastaan vihaavat häntä. Vihan alkusyynä voi pitää vuonna 2011 julkaistua nuivaa vaalimanifestia, jossa hän muiden allekirjoittajien joukossa ilmoittautui vastustamaan ”hallitsematonta” maahanmuuttoa. Eerola on säilyttänyt linjansa siitä lähtien.
Hän hyväksyy linjaansa arvostelun, mutta katsoo silti, että rasismisyytökset ovat vailla pohjaa. Hän sanoo, että vaikka hän arvostelee maahanmuuttopolitiikkaa, hän ei arvota ihmisiä näiden ihonvärin perusteella.
– En sulata ihonväriin pohjautuvaa eriarvoistamista. En ole rasisti.
Eerolan mielestä osa toimittajistakin sekoittaa asiat tahallaan keskenään. He haluavat saada hänet näyttämään rasistilta. Hän sanoo suorastaan näkevänsä punaista, kun joku leimaa hänet rasistiksi.
– Toisaalta raha ei haise. Jos joku rasisti äänestää minua näiden juttujen takia, niin ei siitä minulle haittaa ole.
Hän sanoo hermostuvansa tai kokevansa jopa raivoa väärien tietojen levittämisestä. Silti hän hyvin harvoin lähettää palautetta tai oikaisee vääriä tietoja.
