Tekoälymurros on suurin käynnissä oleva mullistus, kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) kirjoittaa Aamulehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
– Tekoälymurros voi olla merkittävin muutos vuosikymmeniin tai mahdollisesti koko tämän vuosisadan aikana. Se muuttaa taloutta, työn tekemistä ja valtioiden välistä kilpailua myös sotilaallisesti, Kiuru kirjoittaa.
– Joidenkin arvioiden mukaan tekoälymurrosta voi verrata teolliseen vallankumoukseen. Keksintöihin kohdistuvat odotukset ovat usein lyhyellä aikavälillä ylimitoitettuja mutta pitkällä aikavälillä alimitoitettuja ja osin ennakoimattomia.
Kansanedustajan mukaan tekoälyyn liittyy myös suuria riskejä. Kuitenkin myös toimimatta jättäminen ei Kiurun mukaan ole ratkaisu.
– Päätöksentekijöiden on punnittava toiminnan riskejä suhteessa toimimatta jättämisen riskeihin.
Hän huomauttaa, että Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan valtionhallinnossa ei ole kattavaa ja ajantasaista kokonaiskuvaa tekoälyn hyödyntämisestä. Tällä hetkellä eri tahot ovat kehittäneet toisistaan tietämättä päällekkäisiä ratkaisuja.
– Valtiovarainministeriön arvion mukaan tekoälyn säästö- ja tuottavuuspotentiaali on julkishallinnossa jo nyt satoja miljoonia ja 2030-luvulla jopa useita miljardeja euroja vuodessa.
Tekoälyn vaikutus ulottuu Kiurun mukaan myös puolustukseen. Hän kirjoittaa, että puolustusvaliokunnan mukaan Euroopassa tekoälyn strategista merkitystä ei ole ymmärretty täysin.
– Tekoäly mahdollistaa tiedustelutiedon analysoinnin, autonomiset järjestelmät, kyberpuolustuksen ja päätöksenteon nopeutumisen.
Osaltaan tekoälyn täyttä hyödyntämistä hidastaa lainsäädäntö, arvioi kansanedustaja.
– Aina ei ole selvää, mitä tietoja ja tehtäviä tekoälylle saa antaa.
– Epävarmoissa tilanteissa käytöstä saatetaan pidättäytyä varovaisuuden vuoksi, vaikka käytöstä arvioitaisiin olevan selvää hyötyä. Siksi lainsäädäntöä on kehitettävä jatkuvasti. Lainsäädäntömme ei saa olla kehityksen jarru. Sen on oltava kehityksen mahdollistaja.