Kansanedustaja Mika Kari (sd.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen puolustusteollisuuden vahvistamisesta ja Naton osaamiskeskuksen tavoittelusta.
Karin mukaan nykyisessä muuttuneessa turvallisuusympäristössä puolustusteollisuus on huomattavan nopeasti kasvava ala, joka on tärkeämpi kuin vuosikymmeniin.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt tarvetta puolustustarvikevarastojen täydentämiselle ympäri maailmaa. Puolustusteollisuuden tuotteita tarvitaan aiempaa enemmän niin Ukrainan tuen vahvistamiseksi kuin myös maiden oman puolustuskyvyn turvaamiseksi. Tämä nopeasti kasvanut kysyntä näkyy vahvasti myös teknologioiden kehityksessä, Kari katsoo kysymyksessään.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n työelämäprofessori Sauli Elorannan julkisuudessa esittämien näkemysten mukaan siviiliteknologioiden nopea kehitystahti on muuttanut perinteistä marssijärjestystä puolustusalan teknologiakehityksessä. Kari jatkaa, että siviiliteknologioita kehittävien yritysten kiinnostus puolustusmarkkinoita kohtaan on kasvanut, ja niissä saavutetaan suuria edistysaskeleita teknologioiden kehittämiseksi, joita voidaan hyödyntää myös puolustussektorilla.
– Ukrainan sota on osoittanut, että siviilipuolen teknologiat ovat nousseet merkittävään asemaan myös sodankäynnissä. Tämä näkyy esimerkiksi viestintäteknologian ja droonien käytössä.
Hän huomauttaa, että meillä Suomessa on erittäin paljon korkean teknologian osaamista, ja teknologiayrityksissämme on paljon potentiaalia niin siviili- kuin sotilaspuolella.
– Esimerkiksi 6G- ja avaruusteknologian kehittämisessä olemme maailman kärkeä. Kotimainen puolustusteollisuutemme on verrattain pieni, mutta siihen liittyy valtavaa kasvupotentiaalia erityisesti juuri sellaisten yritysten kohdalla, jotka ovat aiemmin keskittyneet lähinnä siviiliteknologiaan. Siviilipuolella kehitys on huomattavasti nopeampaa kuin sotilaspuolella, ja siksi siellä otetaan suurimpia kehitysaskeleita, joita kuitenkin voidaan hyödyntää myös puolustussektorilla.
Tuoreena Nato-maana Suomella on Karin mukaan juuri tällä hetkellä tuhannen taalan paikka profiloitua puolustusteollisuuden saralla.
– Korkean teknologisen osaamisemme lisäksi meillä on nyt pääsy liittokunnan puolustustarviketeollisuusmarkkinoille, minkä lisäksi myös kiinnostus Suomea kohtaan on liittokunnassa tuoreena jäsenmaana suurempaa. Samoin länsimaissa on parhaillaan kiihtyvä tarve päästä eroon Kiina-riippuvaisuuksista eri sektoreilla, joten etenkin korkean teknologian tuotteille on paljon kysyntää.
Hänen mukaansa on selvää, että myös suomalaista puolustusteollisuutta on tarpeen vauhdittaa ja vahvistaa vallitsevassa turvallisuustilanteessa.
– Tätä vasten onkin hyvä, että olemme onnistuneet esimerkiksi kasvattamaan ammustuotantoamme. Hyvä uutinen on esimerkiksi tänä keväänä saamamme tieto siitä, että puolustustarvikkeita valmistava Nammo saa yli 30 miljoonaa euroa EU-tukea ruuti- ja tykistöammustuotannon kasvattamiseen Suomessa. Lisäksi viime joulukuussa hallitus päätti, että valtio sitoutuu investoimaan noin 24 miljoonaa euroa raskaiden ampumatarvikkeiden tuotannon kasvattamiseen Suomessa.
Naton osaamiskeskus Suomeen?
Ampumatarviketuotannon lisäksi meidän tulisi Karin mukaan kuitenkin kunnianhimoisemmin ja laajemmalla rintamalla pyrkiä edistämään myös pienempien suomalaisyritysten pääsyä kasvavalle puolustusteollisuusmarkkinalle erityisesti korkean teknologian tuotteiden saralla, missä meillä on paljon osaamista.
Yksi keino, jolla valtio voisi tätä edistää, olisi Karin mukaan Naton osaamiskeskuksen tavoittelu Suomeen. Naton osaamiskeskusten tarkoituksena on tuottaa eri aloilta Naton jäsen- ja kumppanuusmaille erityistä tietoa ja osaamista, joka hyödyttää koko liittokuntaa. Euroopassa sijaitsee lähes 30 Naton osaamiskeskusta, joista jokaisella on oma erikoisalansa.
Viime kesänä valmistuneessa ohjelmassaan Petteri Orpon (kok.) hallitus totesi tavoittelevansa Naton toimintojen, esimerkiksi osaamiskeskuksen, sijoittamista Suomeen.
– Viimeaikaisten mediatietojen mukaan hallituksen kelkka on kuitenkin hiljattain kääntynyt, eikä Suomi enää aktiivisesti tavoittele Naton osaamiskeskuksen perustamista Suomeen, Kari toteaa.
Hänen mukaansa osaamiskeskuksen tavoittelusta luopuminen ei edistä kasvua puolustusteollisuuden alalla. On sekä alan yritysten että sijoittajien kannalta ristiriitaista, että ensin hallitus ilmaisee tavoittelevansa osaamiskeskusta, mutta alle vuosi myöhemmin todetaankin, ettei asiaa sittenkään edistetä.
– Hallituksen suunnanmuutosta siinä, ettei Suomi tavoittelekaan osaamiskeskusta, perustellaan sillä, ettei Naton osaamiskeskukselle ole puolustushallinnon mukaan tarvetta maanpuolustuksemme kannalta. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomen Nato-yhteistyötä rakennetaan maanpuolustuksen tarpeista käsin. Maanpuolustuksen tarpeemme eivät kuitenkaan sulje pois sitä, ettemmekö voisi tavoitella osaamiskeskusta.
Aiheeseen liittyen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on ilmoittanut poliittisesta lupauksesta, että Suomeen perustettaisiin Naton maavoimien alaesikunta. Se vahvistaisi Suomen jo entisestään korkealla tasolla olevaa maanpuolustusta ja toisaalta edistäisi edelleen Suomen Nato-integraatiota.
– Mainittu ei kuitenkaan saa poissulkea kunnianhimoa siinä, että tavoittelisimme puolustuksemme vahvistamiseksi myös osaamiskeskusta. Se vahvistaisi puolustusteollisuutemme pohjaa ja markkinaa uusille toimijoille, jotka voisivat tulla mukaan myös puolustussektorille, Kari jatkaa.
Kari myöntää, että toki puolustusteollisuuden vahvistamiselle luo osaltaan edellytyksiä myös Naton DIANA-ohjelma, vaikka Suomen valtio ei hankkeisiin mukaan lähtisikään.
– Ohjelman toimintaan osallistuminen tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata uusia ratkaisujaan testikeskuksissa sekä yritysten liiketoiminnan kiihdyttämisen puolustusalalle. DIANA-aloitteen johtokunta hyväksyi keväällä esityksen yrityskiihdyttämön ja kahden testikeskuksen perustamisesta Suomeen. Niiden tehtävänä on auttaa yrityksiä kehittämään siviili- ja puolustussektoreille teknologiaa, innovaatioita ja liiketoimintaa.
Puolustusteollisuuden vahvistaminen on kuitenkin yksi osa sekä Suomen että Euroopan puolustuksen turvaamista ja Ukrainan tuen lujittamista. Se vaatii yhteistyötä ja panosta niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta.
– Siksi kunnianhimoa ei tulisikaan tässä tilanteessa laskea ja luopua tavoitteesta Naton osaamiskeskuksen saamiseksi Suomeen, Kari huomauttaa.
Edellä olevan perusteella kansanedustaja Kari kysyy asianomaiselta ministeriltä:
Aikooko hallitus edelleen edistää Naton osaamiskeskuksen perustamista Suomeen hallitusohjelmansa mukaisesti ja näin vahvistaa suomalaisen puolustusteollisuuden kasvua ja kehitystä ja
millä muilla toimenpiteillä hallitus edistää uusien yritysten pääsyä liittokunnan puolustusteollisuusmarkkinoille?
