Ukrainan saaman sotilaallisen ja taloudellisen tuen on arvioitu heikkenevän länsimaiden sotaväsymyksen ja poliittisten kiistojen vuoksi.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Venäjän johdon tavoitteena on kiihdyttää sotatoimia eri puolilla rintamaa painostaakseen Ukrainaa itsensä kannalta suotuisaan tulitaukoon. Viime talveen verrattuna Ukrainan etuna on vahvempi ilmapuolustus, sillä esimerkiksi Kiovaa kohti ammutut ballistiset ohjukset on pystytty viime päivinä torjumaan.
Hampurissa toimivan turvallisuuspoliittisen IFSH-ajatuspajan vanhempi tutkija Alexander Graef pitää kahta seuraavaa vuotta ratkaisevina Ukrainan kannalta.
– Venäjällä ei ole syytä lopettaa sotatoimiaan operatiivisia taukoja lukuun ottamatta. Tulitaukoneuvottelut ovat epätodennäköisiä ennen kuin Yhdysvaltain vuoden 2024 presidentinvaalien tulos selviää. Tulitauko ei ole myöskään hyvä vaihtoehto, koska se jäädyttää vallitsevan tilanteen, Graef kirjoittaa X:ssä.
Hänen mukaansa tämä synnyttäisi lukuisia uusia ongelmia, jotka kostautuisivat ennemmin tai myöhemmin. Vastaavista tapauksista on lukuisia esimerkkejä entisten neuvostotasavaltojen alueilla.
– Ukrainan ja sen kumppanien suurin strateginen huolenaihe on, että Venäjä käyttäisi tulitaukoa joukkojensa vahvistamiseen, linnoittautuisi ja hyökkäisi myöhemmin suuremmalla voimalla ja päättäväisyydellä. Tämä on perusteltu huolenaihe ja todennäköisin skenaario Vladimir Putinin valtakaudella, Alexander Graef toteaa.
Tutkijan mukaan mikä tahansa tulitauko edellyttäisi raudanlujia turvatakuita länsimailta Ukrainalle. Tuen olisi pysyttävä vähintään yhtä vahvana kuin tällä hetkellä.
– Vain silloin pelotevaikutus voisi toimia. Poliittinen prosessi mahdollistaisi samalla diplomatian soveltamisen, Graef sanoo.
Tulitauko ei ratkaisisi alueellisia kiistoja, joten uutta rajavyöhykettä pidettäisiin Ukrainassa tilapäisenä. Konflikti jäätyisi siihen oletukseen, että tilanne muuttuisi paremmaksi tulevaisuudessa. Strategia olisi riskialtis, sillä sotatoimien syttyminen uudelleen voisi johtaa tappioon ilman merkittävää tukea länsimailta.
Alexander Graefin mukaan sodan lopputulosta pidetään länsimaissa merkittävänä, mutta ei kuitenkaan eksistentiaalisena. Kremlissä asiaan suhtaudutaan eri tavalla.
– Jos länsimaiden lähestymistapa ei muutu pian, niin aika voi muuttua yhä enemmän Ukrainan viholliseksi, tutkija varoittaa.
3/10 The main strategic concern of Ukraine and its partners is that Russia would use any ceasefire to replenish its forces, entrench itself and attack again later with greater means and resolve. This is a reasonable concern and the most likely scenario under President Putin.
— Alexander Graef (@alxgraef) December 10, 2023