Koirarotujen välillä on eroja muun muassa sosiaalisessa kognitiossa, ongelmanratkaisukyvyssä ja itsehillinnässä. Asia ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimusaineisto koostui 1 002:sta SmartDOG-testiin osallistuneesta koirasta. SmartDOG on dosentti Katriina Tiiran kehittämä yritys, joka tarjoaa koiranomistajille erilaisia käyttäytymis- ja kognitiotestejä, joiden kautta omistajat oppivat ymmärtämään koiriensa ominaisuuksia paremmin.
Mukaan tutkimukseen otettiin vain ne rodut, joista oli kevääseen 2022 mennessä testattu vähintään 40 aikuista yksilöä, jolloin analysoitavana oli kaiken kaikkiaan 13 koirarotua.
Koirat osallistuivat seitsemään kognitiivisia piirteitä mittaavaan testiin ja kolmeen käyttäytymistestiin. Rotujen väliltä löytyi merkitseviä eroja testeissä, jotka mittasivat itsehillintää, ihmisten eleiden ymmärtämistä (esimerkiksi sormella osoittaminen tiettyyn suuntaan), tilaan liittyvää ongelmanratkaisua, aktiivisuustasoa, tuntemattomaan ihmiseen suhtautumista, uuteen ympäristöön tutustumista ja käyttäytymistä ongelmanratkaisutilanteessa, joka on mahdoton ratkaista (pyrkiikö koira suoriutumaan itsenäisesti tehtävästä vai pyytääkö se ihmiseltä apua).
Sen sijaan rotueroja ei löytynyt koirien suoriutumiseen loogista päättelyä tai muistia vaativissa tehtävissä.
Tutkimuksen mukaan älykkäin koirarotu on belgianpaimenkoira malinois. Tulos on sikäli yllättävä, että monesti bordercollieta on pidetty maailman älykkäimpänä koirarotuna. Tutkimuksessa bordercollie sijoittui sijalle kaksi. Sijoituseroista huolimatta molemmat koirarodut pärjäsivät kaikissa testin osa-alueissa hyvin.
Kolmanneksi eniten pisteitä keräsi hovawart-rotu.
– Tulokset tarjoavat paljon mielenkiintoista informaatiota siitä, millaisia ominaisuuksia eri roduissa on mahdollisesti arvostettu enemmän, joko rodun alkuperäisessä tai nykyisessä käyttötarkoituksessa, kertoo väitöskirjatutkija Saara Junttila tiedotteessa.
– Mikään kognitiivinen piirre ei sinänsä ole ”hyvä” tai ”huono”, vaan jokainen niistä on arvokas omanlaisissaan työtehtävissä. Esimerkiksi itsenäinen työskentely voi olla hyödyllinen ominaisuus hajutyössä, kun taas kotikoiralta saatetaan toivoa enemmän ihmiseen tukeutuvaa käytöstä, Junttila jatkaa.
Junttila muistuttaa myös, että vaikka rotuerot olivat tilastollisesti merkitseviä, oli myös rotujen sisällä runsaasti vaihtelua. Hänen mukaansa jokainen koira on loppujen lopuksi yksilö, ja kognitiivisiin piirteisiin vaikuttaa moni tekijä, joista rotu on vain yksi.
Tutkimus on julkaistu kokonaisuudessaan Scientific reports -sivustolla.
