Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointipäivä on Unkarissa vielä auki eikä asiaan saatu selvyyttä unkarilaisten vierailulla tänään keskiviikkona eduskunnassa. Asian sanottiin kytkeytyvän parlamentin sisäiseen käsittelyprosessiin.
Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) mukaan keskustelujen tuloksena vallitsi kuitenkin ”laaja ymmärrys siitä, että Suomi vahvistaisi Natoa ja että unkarilaiset ovat Suomen Nato-jädenyyden kannalla”.
Vanhanen luonnehti toimittajille keskusteluja ”ilmaa puhdistaviksi” ja kiisti, että niissä olisi asetettu ehtoja tai kytketty Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia EU-politiikkaan.
– Suomen Nato-jäsenyys käsitellään puhtaasti yksittäisenä kysymyksenä.
Vanhasen lisäksi unkarilaisia tapasivat myös eduskunnan varapuhemiehet Antti Rinne (sd.) ja Juho Eerola (ps.) , ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) sekä ryhmäjohtajat Antti Lindtman (sd.) sekä Kai Mykkänen (kok.).
Näin Kai Mykkänen kommentoi keskusteluja tilaisuuden jälkeen Verkkouutisille:
– Unkarin parlamentissa prosessi (Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittely) jatkuu ja riippuu tästä heidän prosessistaan, milloin he vievät sen eteenpäin.
– Ennen kaikkea tässä keskusteltiin Suomen ja Unkarin suhteista. Myönteistä oli se, että kävimme aika pitkälti läpi historiaa ja yhteistä tarvetta varmistaa puolustus myös idän uhkaa vastaan.
Mykkäsen mukaan keskusteluissa käytiin läpi muun muassa unkarilaisten vapaaehtoisten osallistumista Suomen talvisotaan.
– Toki myös näistä päivänkohtaisista Unkarin asioihin liittyvistä poliittisista ristiriidoista käytiin keskustelua. Sen osalta totesimme meidän puolelta vain sen, mikä on tilanne. Meillä toimitaan Euroopan unionin puitteissa näissä asioissa.
Kritisoivatko unkarilaiset Suomen suhtautumista Unkarin demokratiakehitykseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen?
– Totta kai he kantavat huolta siitä, että heidän mielestä Unkari nostetaan tikunnokkaan kohtuuttomalla tavalla, mutta totesimme, että meillä eri instituutiot toimivat omista lähtökohdistaan. Se, mistä tässä sovittiin oli, että lisäämme parlamenttien välistä yhteistyötä eri tasoilla ja haemme tätä kautta parempaa dialogia.
Painostivatko unkarilaiset Suomea muuttamaan jollain tavoin linjaansa, jotta he olisivat valmiita ratifioimaan Nato-jäsenyyden?
– Tämä oli enemmänkin ajatusten vaihtoa, jossa varmasti molempien osapuolten kannalta oli tärkeää, että nähtiin kasvoista kasvoihin.
– Keskusteluissa oli kyse ajatusten vaihdosta, ei mistään konkreettisista ehdoista. Varmasti oleellista on, että kummallakin kansakunnalla on selvyys, että sisäpoliittisista kysymyksistä riippumatta haluamme olla toistemme ikään kuin verivalaliittolaisia, koska siitähän tässä Natossa on viime kädessä kysymys.
Unkarin parlamentaarikoista koostuva valtuuskunta on paraikaa vierailulla Suomessa. Valtuuskuntaa johtaa parlamentin varapuhemies Csaba Hende. Mukana ovat lisäksi parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Zsolt Németh sekä Euroopan parlamentin jäsenet Enikő Győri ja Ernő Schaller-Baross.
Valtuuskunta vieraili eilen Ruotsissa. Unkarin parlamentti on ryhtynyt käsittelemään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, mutta pääministeri Victor Orbán johtamassa Fidesz-puolueessa kaikki eivät varauksetta tue ratifiointeja. Parlamentaarikot ovat ilmaisseet haluavansa perehtyä Suomen ja Ruotsin tilanteisiin tarkemmin.
