Suomen taloudesta kuuluu kummia. Tällä viikolla on saatu hyviä uutisia. Suomalaisten ostovoima on viimein noussut kuopasta, johon se vuonna 2021 tippui. Vaikuttaa siltä, että ostovoima on saanut saituudesta tunnetut suomalaiset raottamaan kukkaron nyörejä.
Osuuspankki raportoi, että sen korttidata kertoisen asiakkaiden korttimaksujen nousseen tänä vuonna yli viisi prosenttia tammi-maaliskuun välisenä aikana. Tulos on lyönyt yhtiön omat ennusteet, jotka ennakoivat 0,5 prosentin kasvua samalle ajalle.
Myös Nordean tuore korttidata tarjoilee merkkejä siitä, että suomalaisten kulutus olisi elpymässä. Huhtikuussa Nordean asiakkaiden korttimaksut kasvoivat 3,8 prosentilla.
Onko suomalaiset alkaneet viimein kuluttamaan? Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Emilia Gråsten on varovaisen toiveikas.
– Mediassa on viime päivinä kirjoitettu siitä, että taloudessa olisi positiivisia merkkejä. Mielestäni ne eivät ole vielä kovin vakuuttavia merkkejä bkt:n kasvusta. Ne ovat hyviä positiivisia signaaleja, mutta niiden perusteella en tekisi vielä johtopäätöksiä siitä, että bkt on kasvussa. Kansantalouden kirjanpidon kovaa dataa pitää odottaa kesäkuun alkuun asti, Gråsten sanoo Verkkouutisille.
– Tiedot ovat toiveita herättäviä. Olemme kuitenkin monta kertaa aiemminkin nähneet, että pankit ovat sanoneet korttimaksujen kääntyneen nousuun, mutta nousu ei ole kuitenkaan näkynyt kansantalouden kirjanpidon kulutusluvuissa.
Pellervon taloustutkimus ennusti maaliskuussa puolen prosentin kasvua Suomen bruttokansantuotteeseen tänä vuonna. Antaisivatko pienet positiiviset merkit syyn sille, että skeptisistä ennusteistaan tunnettu Pellervon taloustutkimus voisi joutua korjaamaan ennustettaan ylöspäin.
Vastaus on valitettavasti toistaiseksi ei.
Gråsten korostaa, että kortilla tehtävät maksut ovat hyvin pieniä osa kansantalouden tilipidon kulutusta. Kansantalouden tilinpidon suurimmat erät liittyvät asumiseen, kuten vuokriin ja asuntolainoihin.
– Korttidatan pienet positiiviset muutokset voivat olla marginaalisia, kun niitä verrataan asumiskulutuksen muutoksiin.
Teknologiateollisuus nousussa telakkateollisuus veturinaan
Jos kuluttajapuolella kaivataan vielä kovaa dataa, jotta pidemmälle meneviä johtopäätöksiä voidaan tehdä, niin teollisuudessa näkymä on positiivisempi.
– Teollisuudessa on nähty hyviä signaaleja viime syksystä lähtien. Veturina on ollut telakkateollisuus, joka sai viime vuoden viimeisellä neljänneksellä suuria tilauksia. Toisaalta tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli 23 prosenttia heikompi kuin viime vuoden viimeinen neljännes, mutta 11 prosenttia parempi kuin edellisenä vuonna, sanoo Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen Verkkouutisille.
Mikkonen korostaa, että telakkateollisuuden hyvä tulos hieman peittää alleen muiden alojen tuloksia. Esimerkiksi koneteollisuuden puolella alkuvuosi ei ole ollut yhtä lupauksia herättävä kuin telakkateollisuudessa.
Pellervon taloustutkimuksen Gråstenin mukaan Suomen talouskasvun kannalta huolestuttavaa kieltä puhuu se, että kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on edelleen historiallisen matalissa luvuissa. Teknologiateollisuuden barometrit kertovat yritysten suhtautuvan tulevaisuuteen toiveikkaammin.
– Toistaiseksi yritysten arvio suhdannetilanteesta on parantunut tänä keväänä. Maailman talouden ja geopolitiikan epävarmuudet eivät ole vielä vaikuttaneet siihen, mutta epävarmuus heikentää ennustettavuutta ja odotuksia, Mikkonen sanoo.
Iranin sota ratkaisee Suomen bkt:n kehityksen
– Tällä hetkellä valitettavasti näyttää siltä, että kriisi pitkittyy. Jos kriisin vaikutukset maailmantalouteen eskaloituvat, niin se näkyy myös meidän vientimarkkinassamme. Toistaiseksi markkinoilla on oltu toiveikkaita, mutta jos tilannekuva kääntyy, niin se näkyy myös meidän viennissämme ja kohonneena inflaationa, Pellervon taloustutkimuksen Gråsten sanoo.
– Jos kriisi jää lyhytaikaiseksi, niin sen vaikutukset kansantaloudellekin jäävät rajallisiksi. Tällä hetkellä näyttää pahasti siltä, että kriisi pitkittyy.
Tavallisen suomalaisen elämässä se näkyy kohonneina asuinkuluina ja inflaationa. Teknologiateollisuudessa jaetaan sama tilannekuva. Kriisin pitkittyminen näkyisi yritysten tuloksessa.
– Olemme viime vuodet eläneet kriisistä kriisiin. Aluksi oli koronapandemia ja sen jälkeen alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja nyt näyttää seuraavan seuraava kriisi. Pitkittyessään kriisi alkaa vaikuttaa maailman talouteen ja se näkyy teknologiateollisuudessa, josta suuri osa keskittyy vientiin, Mikkonen sanoo.
– Ilman tuoretta kriisiä suomalaisella teknologiateollisuudella olisi voinut olla pitkästä aikaa parempi vuosi.