Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) isännöi keskiviikkona Naton avoimien ovien politiikan seminaaria. Tapahtumalla juhlistettiin Slovenian, Bulgarian, Romanian, Slovakian, Viron, Latvian ja Liettuan Natoon liittymisen 20-vuotispäivää. Tilaisuuteen osallistui suurlähettiläitä useista Naton jäsenmaista.
Tapahtuman aluksi puhemies piti avauspuheenvuoron.
– Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö perustettiin kylmän sodan alussa estämään Neuvostoliiton sotilaallisen hyökkäyksen hyvin todellinen ja konkreettinen uhka Länsi -Eurooppaa vastaan. Useimmat niistä demokraattisista Euroopan maista, joilla oli todellinen vapaus tehdä omat valintansa tässä suhteessa, päättivät liittyä liittouman jäseniksi, Halla-aho sanoi.
Halla-aho jatkaa, että Neuvostoliiton romahtamisen (1991) jälkeen maailma muuttui.
– Perinteisen laajamittaisen sotilaallisen konfliktin katsottiin kuuluvan menneisyyteen, Naton painopiste siirtyi perinteisestä aluepuolustuksesta globaaliin kriisinhallintaan, ja suurin osa liittouman jäsenistä muutti valmiuttaan ja menojaan uutta tilannetta vastaaviksi.
Hänen mukaansa kaksi vuotta sitten kaikki kuitenkin muuttui.
– On olemassa vahva tunne sulkeutuvasta ympyrästä, kun kohtaamme jälleen kerran ekspansiivisen, aggressiivisen ja imperialistisen Venäjän imperiumin, joka kyseenalaistaa tai kieltää pienempien naapureidensa suvereniteetin ja sylkee sopimusten, kansainvälisen oikeuden ja omien velvoitteidensa päälle.
Halla-aho sanoi avauspuheenvuorossaan tavanneensa useita Nato-maiden suurlähettiläitä jo Britannian suurlähetystön vastaanotolla Naton 75-vuotisjuhlan kunniaksi.
– Suurlähettiläs sanoi, että Naton ehkä suurin saavutus kylmän sodan aikana ei ollut se, mitä tapahtui, vaan pikemminkin se, mitä EI tapahtunut. Tämä on luultavasti totta, ja se pätee todennäköisesti myös tänään. En usko, että on sattumaa, että Venäjä päätti hyökätä Ukrainaan eikä – esimerkiksi – johonkin tai kaikkiin Baltian maihin, joissa venäläisillä on samanlaiset tavoitteet, Halla-aho sanoi.
Puhemies korosti, että Nato on tällä hetkellä ainoa pelotteen luoja, jonka Venäjä ottaa vakavasti.
– Siksi on mielestäni hyvin todennäköistä, että Naton avoimien ovien politiikka ja vuosien 1999 ja 2004 laajentumiset estivät suuren eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen katastrofin.
Tätä avoimien ovien politiikkaa testattiin Halla-ahon mukaan uudelleen kaksi vuotta sitten.
– Perinteinen suomalainen käsitys ”Nato-optiosta” perustui oletukseen, että ovet olisivat auki, jos tai kun päätämme hakea jäsenyyttä.
– Jotkut, minä mukaan lukien, olivat huolissaan siitä, kuinka realistinen tämä oletus oli. Olin iloinen nähdessäni, ettei pessimismi ollut oikeutettua, ja olemme hyvin kiitollisia tuesta, jota saimme teiltä kaikilta tiellä jäsenyyteen.
Halla-aho palasi puheessaan myös tapaamiseen Britannian suurlähettilään kanssa maanantaina. Puhemiehen mukaan suurlähettiläs totesi myös, kuinka vaikeaa on ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
– Olen samaa mieltä ja haluaisin lisätä, että se, mitä tulee tapahtumaan, on väärä kysymys. Tulevaisuus on seurausta tämänpäiväisistä toimistamme.
– Oikea kysymys on: millaisen tulevaisuuden haluamme ja teemmekö oikeita asioita sen toteuttamiseksi? Jos emme halua uusia sotia ja hyökkäyksiä huomenna, meidän on autettava ukrainalaisia voittamaan Venäjä tänään, Halla-aho painotti.
Sen vuoksi meidän on puhemiehen mukaan yhdessä ylläpidettävä riittävän uskottavaa pelotetta.
– Emme ole siellä, missä meidän pitäisi olla, ja jopa lisärahoituksella on vaikea korjata ongelmia, jotka ovat syntyneet vuosikymmeniä jatkuneesta laiminlyönnistä ja ali-investoinneista.
– Ja meidän on pidettävä ovi Natoon auki eikä annettava yhdellekään ulkopuoliselle toimijalle – etenkään vihamieliselle toimijalle – veto-oikeutta siihen, kuka voi liittyä ja kuka ei, Halla-aho jatkoi.
1/17 On Wednesday, I hosted the seminar ”NATO Open Door Policy”, marking the 20th anniversary of the accession of Slovenia, Bulgaria, Romania, Slovakia, Estonia, Latvia and Lithuania to NATO.
The event was attended by a large number of Ambassadors of allied nations. pic.twitter.com/TlW9l4i0G3
— Jussi Halla-aho (@Halla_aho) April 10, 2024
