Osa Petteri Orpon (kok.) hallituksen työelämäuudistuksiin liittyvistä väitteistä on harhaanjohtavia, kirjoittaa Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä.
– HS:n tämänpäiväistä juttua on jaettu pyrkimyksenä levittää harhaanjohtavaa tietoa hallituksen työelämäuudistuksista, hän kirjoittaa X:ssä viitaten Helsingin Sanomien julkaisemaan työelämää koskevaan artikkeliin.
– Jutun esimerkit ovat tapahtuneet nykyisen lainsäädännön puitteissa. Siihen hallitusohjelmalla ei ole osaa eikä arpaa, Mäkelä kirjoittaa.
Mäkelä viittaa muun muassa paikalliseen sopimiseen, jonka on väitetty mahdollistavan hyvin alhaisen tuntipalkan. Mäkelän mukaan jatkossakaan työehtosopimuksen mukaista palkkatasoa ei voisi lain mukaan alittaa.
– Paikallinen sopiminen olisi hallitusohjelman mahdollista työehtosopimuksen sallimissa rajoissa, eli tilanteissa, joissa ammattiliitto on itse tällaisen mahdollisuuden antanut. Jos palkkataso alittaisi työehtosopimuksen tason, tällainen sopimus olisi jatkossakin mitätön, Mäkelä kirjoittaa.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä selittää Mäkelän mukaan erityisesti viranomaisten resurssoinnin puute, ei lainsäädäntö. Hänen mukaansa sääntelyn kehittämistä on jatkettu useiden hallituskausien ajan, mutta mitään helppoa ratkaisua hänen mukaansa ei ole olemassa.
– Työnantajille on helppo vaatia lisävelvoitteita. Niiden kustannukset ja haitat kaatuvat kuitenkin oikein toimivien yritysten niskaan, joita on enemmistö. Tahallisesti velvoitteita laiminlyöviä erilaiset hallinnolliset velvoitteet tms. eivät yleensä hetkauta, Mäkelä kirjoittaa.
HS:n tämänpäiväistä juttua on jaettu pyrkimyksenä levittää harhaanjohtavaa tietoa hallituksen työelämäuudistuksista.
Jutun esimerkit ovat tapahtuneet nykyisen lainsäädännön puitteissa. Siihen hallitusohjelmalla ei ole osaa eikä arpaa.
Pieni ketju: 👇🏻https://t.co/yCqDXTnU2j— Albert Mäkelä (@albertmakela) February 2, 2024
