Ennätysmäiset sotilasmenot, rahan syytäminen sopimussotilaille ja Kremlin biljoonan dollarin megaprojektit ovat turvottaneet Venäjän talouteen lähes ennennäkemättömän rahakuplan. Venäjän keskuspankin tilastojen mukaan kaikki kierrossa ja kaikenlaisilla pankkitileillä olevan rahan määrä kasvoi 19,2 prosenttia vuonna 2024 yhteensä 117,2 biljoonaan ruplaan.
Ukrainaa vastaan aloitetun hyökkäyssodan alusta lähtien ruplien volyymi Venäjän taloudessa on kasvanut 77 prosenttia. Viimeksi vastaava nähtiin vuosina 2009–11, jolloin volyymi kasvoi 86 prosenttia kolmessa vuodessa.
Rahan pumppaamista sotatalouteen on usein verrattu steroidiruiskeeseen. Steroidit saavat lihakset kasvamaan, mutta Venäjän talous sen sijaan näyttää Peterson Institute for International Economicsin tutkija Elina Rybakovan mukaan kuin ”juoksulta kokaiinin vaikutuksen alaisena”.
Kolmessa vuodessa ruplavarantoa on kasvatettu 51 biljoonalla ruplalla, minkä vuoksi keskuspankki soittaa hiljaista hälytyskelloa. Pankin rahatalousosaston johtaja Andrei Gagan valitti joulukuussa, että tällaista rahamäärän kasvua näin nopeasti ei ole nähty 25 vuoteen.
Viime vuonna painetuista ruplista lähes kaksi kolmasosaa, 31,1 biljoonaa ruplaa, on tilastojen mukaan päätynyt kansalaisten käsiin. Yritykset ”rikastuivat” noin 15 biljoonalla ruplalla.
Lisäruplat eivät kuitenkaan tuoneet mitään lisäarvoa talouteen. Tuontivolyymit jäivät vuoden 2021 alapuolelle ja kulutustavaroiden tuotanto kangertelee. Vaikka Rosstat raportoi yli neljän prosentin teollisuuden kasvusta kahtena viime vuonna, luvut kertovat vain sotateollisuudesta siviiliteollisuuden polkiessa paikallaan, sanovat makrotalouden analyysi- ja ennustekeskus TsMAKPin asiantuntijat.
Keskuspankki yrittää hillitä vastikkeetonta ruplavyöryä nostamalla korkoja, minkä se pankin analyytikon Aleksander Potavinin mukaan toivoo sulkevan ylimääräiset ruplat pankkitileille. Muutoin lisäruplat tulvivat kuluttajamarkkinoille, jossa inflaatio laukkaa jo kiihtyvällä tahdilla. Vaikka vuosikorko on 21 prosenttia, hinnat nousivat viime vuonna 7,4–9,5 prosenttia ja helmikuun puolivälissä jo 10,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Pankkien lainaportfolion koko on jo 107,5 biljoonaa ruplaa. Viime vuonna lainoja myönnettiin 50 biljoonalla, josta Bank of American investointipankkiiri Craig Kennedyn mukaan 36 biljoonaa yrityksille ja siitä kaksi kolmasosaa sotateollisuudelle. Hän uskoo, että tämä 25 biljoonaa ruplaa on ”varjosotabudjetti”, jolla tuotetaan panssareita ja ammuksia Ukrainan rintamalle kolmessa vuorossa. Lainojen myöntäminen maksukyvyttömälle sotateollisuudelle luo Kennedyn mukaan olosuhteet luottokriisille, jonka jälkeen valtio joutuu pelastamaan sekä teollisuuslaitokset että niille rahaa lainanneet pankit.
