Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat viime vuonna 143,1 miljardia euroa eli 53,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kertoo Tilastokeskuksen maanantaina julkaisema tilasto.
Euromääräisesti julkiset menot kasvoivat viime vuonna 3,3 miljardia eli 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Julkisten menojen bkt-suhde kuitenkin laski 2,4 prosenttia bruttokansantuotteen nimellishintaisen kasvun seurauksena.
Absoluuttisesti eniten kasvoivat sosiaaliturvan ja koulutuksen menot, mutta prosentuaalisesti kasvu oli suurinta puolustusmenoissa.
Selvästi suurin julkisten menojen tehtäväluokka on sosiaaliturva, johon sisältyvät muun muassa lähes kaikki maksetut eläkkeet. Vuonna 2022 sosiaaliturvan osuus julkisista menoista oli 44,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvamenot ovat noin 63 miljardia euroa.
Sosiaaliturvamenot kasvoivat viime vuonna 1,2 miljardia eli 1,9 prosenttia edellisvuodesta. Sosiaaliturvamenoissa suurin muutos edelliseen vuoteen nähden oli vanhuuden tehtäväluokan menojen kasvu, joka johtui pitkälti eläkemenojen noususta. Toisaalta työttömyyden hoidon menot vähenivät 939 miljoonaa euroa viime vuodesta.
Sulautetuista menoista on poistettu julkisyhteisöjen alasektoreiden, esimerkiksi valtion ja paikallishallinnon, väliset tulonsiirrot.
Julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista vuonna 2022 toiseksi eniten kasvoivat koulutusmenot. Kasvu oli 0,6 miljardia euroa eli 4,1 prosenttia edellisvuodesta. Koulutusmenojen kasvu tuli pääasiassa paikallishallinnolta, jossa kasvoivat eniten ylemmän keskiasteen ja perusasteen koulutuksen menot.
Vuonna 2022 julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista 26,2 prosenttia oli valtionhallinnon, 40,9 prosenttia paikallishallinnon ja 33,0 prosenttia sosiaaliturvarahastojen menoja.
Valtionhallinnon menoista eniten kasvoivat yleisen julkishallinnon menot, joiden taustalla olivat tulonsiirrot paikallishallinnolle. Toiseksi eniten kasvoivat puolustuksen tehtävän menot. Menoista eniten vähenivät terveydenhuollon sekä elinkeinoelämän edistämisen menot.
Tilastokeskuksen mukaan paikallishallinnon tietoihin liittyy tavallista suurempaa epävarmuutta tiedonkeruu- ja luokitusmuutosten vuoksi.