Helsingin seudun kauppakamari ja Palvelualojen työnantajat Palta selvittivät, mitä odotuksia ja tarpeita yrityksillä on julkisilta työvoimapalveluilta, eli esimerkiksi TE-toimistojen työnantajapalveluilta. Julkiset työvoimapalvelut sisältävät palveluja sekä työnhakijoille että työnantajalle.
Yritykset arvioivat julkisten työvoimapalvelujen palvelut tai avun henkilöstön rekrytoinneissa vähäiseksi. Yritykset arvioivat sosiaalisen median, yksityisten työnhakusivustojen, oppilaitosten tai korkeakoulujen sekä henkilöstöpalvelualan yritysten avun ja palvelut rekrytoinnissa merkittävimmiksi kuin julkisten työvoimapalvelujen avun tai palvelut.
Yritykset eivät kyselyn mukaan myöskään tunne julkisia työvoimapalveluja. Yli puolet kyselyyn vastanneista työnantajista kaipaa erityisesti tietoa ja neuvontaa saatavilla olevista palveluista.
– Julkisten yritys- ja työnantajapalvelujen hintalappu on vuodessa noin 120 miljoonaa euroa. Jos yritykset eivät tunne ja löydä näitä palveluja, on palvelu epäonnistunut tavoittamaan kohderyhmänsä. Tärkein yksittäinen teko on parantaa välittömästi palvelujen löydettävyyttä, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Myös yritysten käyttämiä palvelukanavia selvitettiin. Julkisin varoin tuotettu TE-palvelujen Työmarkkinatori ei vastaa yritysten tarpeisiin, sillä avointen paikkojen ilmoittaminen ja työntekijöiden hakeminen koetaan Työmarkkinatorilla vaikeaksi.
Työmarkkinatoria arvioivat käyttäjähaastatteluissa kolme työnantajaa, jotka olivat kokeneita palvelun käyttäjiä. Kaikilla haastatelluista oli oma tekninen rajapinta Työmarkkinatorilta yrityksen rekrytointijärjestelmään.
– Työmarkkinatorin kehittämisessä tulisi kuulla aktiivisesti yritysten ja työnantajien tarpeita. Nykyisellään Työmarkkinatori ei kykene vastaamaan työnantajien tarpeisiin, sillä sen käytettävyys on heikko ja esimerkiksi kansainvälisten rekrytointien tarpeisiin se ei vastaa ollenkaan. Tilanne on turhauttava, koska Työmarkkinatoriin on satsattu vuosien varrella paljon yhteiskunnan resursseja, sanoo Palvelualojen työnantajat Paltan johtava asiantuntija Milka Kortet.
Selvitykseen osallistuneet työnantajat kokivat, että julkisten työvoimapalveluiden pitäisi auttaa yrityksiä kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa sekä maahanmuuttajien kotoutumisen ja kielitaidon edistämisessä.
Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Uudistus on suuri, sillä julkisten työvoimapalvelujen tuottamiseen käytetään vuosittain lähes 700 miljoonaa euroa. Uudistuksessa syntyy 45 työllisyysaluetta.
Jos työllisyyttä halutaan parantaa, on yritys- ja työnantajapalvelujen laatuun ja löydettävyyteen satsattava. Helsingin seudun kauppakamari ja Palta odottavat Suomen hallitukselta koordinaatiota ja uudistuksen vaikuttavuuden aktiivista seuraamista, jotta korjausliikkeitä voidaan tarvittaessa tehdä.
Selvityksen aineisto koostuu Helsingin seudun kauppakamarin ja Paltan jäsenille lähetetystä yrityskyselystä sekä Työmarkkinatori-palvelun käyttäjähaastatteluista (3 kpl). Käyttäjähaastatteluihin osallistuneilla oli oma tekninen rajapinta Työmarkkinatorilta yrityksen rekrytointijärjestelmään. kyselyyn vastasi 266 yritystä. Kysely toteutettiin internetlomakkeella aikavälillä 21.-27.3.2024. Kysely lähetettiin Helsingin seudun kauppakamarin sekä Paltan jäsenyrityksille. Selvityksen toteutti Helsingin seudun kauppakamarin ja Paltan toimeksiannosta Mikko Kesä Oy.
