Yksityisten palvelualojen tuottavuudessa on Suomessa laajoja ongelmia, mikä selittää koko tuottavuuden heikkoa kehitystä viime vuosina. Teollisuudessa suhteellisen vahva asema on pystytty säilyttämään, käy ilmi Etlan ja Laboren tutkimuksesta.
Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat ennen kaikkea tuottavuuden kasvusta, mutta viime vuosikymmenen aikana tuottavuuskehitys on ollut Suomessa heikkoa. Sen sijaan, että Suomi olisi pystynyt kuromaan eroa kiinni tuottavuuden eturintamamaihin, kärki on pikemminkin karkaamassa.
Suomen tuottavuuden heikko kehitys vuoden 2008 jälkeen kumpuaa suurelta osin yksityisen palvelusektorin ongelmista. Etlan ja Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren valtioneuvostolle tekemässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisyritysten tuottavuuseroja, millainen rooli erilaisilla taustatekijöillä on yritysten tuottavuuskehityksessä sekä millaisia toimenpiteitä tarvittaisiin nopeuttamaan yritysten tuottavuuden kasvua.
– Tuottavuuden kasvu tulee huomattavalla viiveellä tutkimus- ja kehityspanostusten ja niitä seuraavan ”luovan tuhon” kautta. Vuoden 2010 jälkeen nuorten yritysten työllisyysosuudet ovat olleet kasvussa niin teollisuudessa kuin yksityisissä palveluissa. Näiden yritysten vaikutus toimialojen tuottavuuden kasvuun on myös asteittain voimistunut. Jos tämä uudistumiskehitys jatkuu tulevina vuosina, edessämme voi olla aikaisempaa myönteisempi tuottavuuskehitys, sanoo tiedotteessa Laboren johtaja Mika Maliranta.
Tuottavuuden kotimaiseen eturintamaan nousseista suomalaisyrityksistä vain 1,5 prosenttia säilyi siellä yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, ettei yrityksissä ole onnistuttu ottamaan riittävän suuria teknologisia loikkia, sanoo tiedotteessa hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
– Suomalaisyritysten innovaatiot ovat harvoin niin radikaaleja, että yrityksen saavuttama tuottavuusetumatka muihin yrityksiin nähden säilyisi pidemmällä aikavälillä. Tuottavuuden eturintamassa pysyttelevissä yrityksissä sekä omistajat että työntekijät olivat muita yrityksiä nuorempia ja korkeammin koulutettuja.
Myös osaajapula hidastaa innovaatiotoimintaa. Liki kaksi kolmesta ylimmän tuottavuusluokan yrityksestä raportoi osaavien työntekijöiden puutteen hankaloittavan innovaatiotoimintaa. Eniten osaajapulaa ilmeni suorittavissa töissä, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoissa sekä luonnontieteen, teknologian, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijatehtävissä.
Tutkimusnäytön perusteella julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kohdentamista voitaisiin Suomessa parantaa.
Suomalaisilla yritysaineistoilla tehty tutkimus viittaa siihen, että t&k-tukia on kohdennettu tehottomille yrityksille siinä määrin, että se on vähentänyt niiden poistumista markkinoilta ja hidastanut rakennemuutosta.
Kohdentamalla suorat tutkimus- ja kehitystuet nykyistä tehokkaammin korkeimman innovaatiokapasiteetin tai -tuottavuuden yrityksille, joilla on parhaat edellytykset tuottaa radikaaleja, yhteiskuntaa laajemmin hyödyntäviä innovaatioita, olisi mahdollista saavuttaa huomattava kasvu hyvinvoinnissa lisäämättä tukisummaa. Lisäksi tulisi tukea korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä.
