Juhana Vartiainen lataa peruskouluvisiosta: Hurskaanhöpsöä

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laadittu peruskoulu 2045 -visio julkaistiin helmikuussa.
Luokkahuone Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa Helsingissä., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Luokkahuone Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa Helsingissä., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Juhana Vartiainen (kok.) pitää opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laadittua visiota tulevaisuuden peruskoulusta ”hurskaanhöpsönä”.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laadittu peruskoulu 2045 -visio julkaistiin helmikuun puolivälissä.

– Jos visio pitäisi tiivistää kahteen virkkeeseen, ne voisivat olla: ”Kylläpä me tässä neuvottelukunnassa olemme hyviä ihmisiä ja tietoisia planetaarisista ongelmista, jotka johtuvat liiasta yksilökeskeisyydestä. Tehtävämme on kasvattaa lapsista samanlaisia kuin me”, Vartiainen kommentoi viestipalvelu X:ssä.

Vision mukaan teknologian kiihtyvä kehitys, ekologinen kriisi ja yhteiskunnallinen eriytyminen haastavat koulutuksen perustehtävän. Visiossa linjataan, että koulun tehtävä ei ole ainoastaan valmistaa nuoria tulevaisuuden muutoksiin, vaan valmistaa elämää varten ja antaa kyvykkyyttä muuttaa maailmaa.

Vartiaisen mukaan visiosta puuttuu kokonaan näkemys siitä, mitä valitaan ja mitä valitaan pois.

– Tulevaisuuden tekeminen on aina priorisointia, mutta vision ylenpalttinen idealismi häivyttää tämän näkökulman, hän kirjoittaa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Visiossa on yllättävän vähän pohdintaa siitä, miten kasvaa vahvoja, itsekuriin ja oman elämän hallintaan kykeneviä kriittisiä ja itsekriittisiä ihmisiä. Sen luulisi olevan tärkeä kysymys huomiota hajottavien älylaitteiden ja digitaalisessa maailmassa, Vartiainen jatkaa.

Vartiainen toimii kauppakorkeakoulu Hankenin työelämäprofessorina. Hän on toiminut aiemmin muun muassa kokoomuksen kansanedustajana sekä Helsingin pormestarina vuosina 2021–2025.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti kommentoi peruskouluvisiota viestipalvelu X:ssä.

– OKM:n ja OPH:n visioraportti näyttää olevan lisää juuri sitä, minkä takia koulutus on kriisissä: keskiössä ei ole oppiminen, vaan peruskoulun toiminta halutaan laajentaa konsulttitoiminnaksi kaikille elämänalueille samalla, kun valitetaan resurssipulaa, Sammallahti kirjoittaa.

Anders Adlercreutzin mukaan prosessi lähti liikkeelle jo viime vuoden puolella.
Opintolainaa nosti viime vuonna noin 159200 opiskelijaa, mikä oli 2600 opiskelijaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Mainos