Venäjä kunnostaa vanhoja sotilastukikohtiaan ja rakentaa uusia Suomen itärajan takana, kertoo reportaasissaan brittilehti Telegraph. Yksi kohteista on entisen Kaukjärven eli Kamenkan varuskunta Karjalankannaksella, joka oli hylätty vuoteen 2022 asti.
Viipurin tuntumassa sijaitsevasta tukikohdasta on Suomen rajalle linnuntietä vain kuutisenkymmentä kilometriä. Sinne on satelliittikuvien perusteella rakennettu 130 uutta sotilastelttaa.
Samaan aikaan Petroskoihin ollaan pystyttämässä uutta sotilasinfraa. Kuolan niemimaalla sijaitsevissa neuvostoaikaisissa Severomorsk-2:n ja Olenjan lentotukikohdissa on havaittu lisääntynyttä liikennettä. Murmanskissa on nähty sotilashelikoptereita ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen.
– Liityimme Natoon, joten osasimme odottaa tätä, sanoo puolustusvoimien strategiapäällikkö kenraalimajuri Sami Nurmi Telegraphissa.
Viime vuonna Kreml perusti uudelleen neuvostoaikaisen Leningradin sotilaspiirin. Päätös on osa projektia, jossa Suomen ja Baltian maiden vastaisilla rajoilla sijaitsevia prikaateja kasvatetaan divisiooniksi. Kamenkassa 138. moottorisoitu kivääriprikaati muuttunee pian 10 000 sotilaan 69. moottorisoiduksi kivääridivisioonaksi.
Puolustusvoimien asiantuntijoiden mukaan rakentaminen on toistaiseksi pienimuotoista. Sillä kuitenkin varaudutaan kymmenientuhansien uusien sotilaiden siirtämiseen itärajan tuntumaan.
Välitöntä uhkaa ei ole. Viiden vuoden sisällä Venäjä voi kuitenkin kyetä vahvistamaan rajan tuntumassa olevat joukkonsa tasolle, josta voi jo huolestua.
Muutoksesta on soitettu hälytyskelloja aikaisemminkin. Helmikuussa Tanskan tiedustelupalvelut varoittivat, että Venäjä voi käynnistää uuden sodan Euroopassa viiden vuoden kuluessa, mikäli Ukrainan sota ajautuu jäätyneeksi konfliktiksi. Joidenkin mukaan kaksikin vuotta voisi riittää.
Toinen huolestuttava merkki on, että Venäjän puolustusteollisuus tuottaa liukuhihnalta panssarivaunuja, mutta ne eivät päädy Ukrainaan.
– Näemme valmisteluja tulevaa varten, Nurmi tiivistää.
– Joukkojen määrä rajoillamme kasvaa.
Kokoomuksen kansanedustaja, entinen puolustusvoimien komentaja ja kenraali evp Jarmo Lindberg vakuuttaa myös, että viimeisimmät joukkojen liikkeet ja rakentamisen merkit ovat vain yksi taktinen ja operatiivinen muutos Venäjän toimien pitkässä sarjassa.
Tärkeä kysymys kuitenkin on se, mitä Venäjä tekee Ukrainan sodan päätyttyä.
– Palaavatko vanhat yksiköt rajoillemme, vai tuodaanko uusia? Onko kyse vain sotilaista? Vai tuovatko he ilmapuolustusta, tutkia ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä? Lindberg kysyy.
Kenraali kuitenkin vakuuttaa Suomen olevan valmiina.
– Me tiedämme Venäjän olevan meille aina uhka. Olemme valmiita. Olemme jo valmiita, hän tiivistää.
