Nuorten tekemät rikokset ovat Länsi-Uudellamaalla kasvussa. Nuorten tekemiä rikoksia on kirjattu tänä vuonna noin 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.
− Toisaalta näkyvissä on myös hyvää suuntausta, sillä esimerkiksi nuorten tekemien ryöstörikosten määrä on tällä hetkellä lähes 40 prosenttia vähäisempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, poliisipäällikkö Timo Saarinen sanoo.
Länsi-Uudenmaan alueella asuu jo noin puoli miljoonaa ihmistä, ja etenkin Espoossa asukasluvun kasvu on ollut kovaa. Alueella asuu paljon vieraskielisiä, ja nuorten osuus väestöstä on suuri.
− Nämä olosuhteet näkyvät arjessamme niin hälytystehtävillä kuin rikostutkinnassa, kertoo Saarinen.
Poliisi taustoitti Länsi-Uudenmaan alueen päättäjille nuorisorikollisuuden tilanteesta tällä viikolla turvallisuusseminaarissa.
Lapsirikostutkintaan on panostettu poliisilaitoksella viime vuosina voimakkaasti. Kaikkia alle 18-vuotiaita sekä erityisesti aivan pieniä lapsia on kohdeltava esitutkinnassa kehitystason mukaisesti, ja lapsirikostutkinnassa onkin erityisosaamista juuri tähän.
Tärkeitä lapsirikostutkinnan kumppaneita ovat esimerkiksi lastensuojelu sekä HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö. Kaikissa lapsirikostutkinnan tapauksissa syyttäjä otetaan mukaan yhteistyöhön jo esitutkinnan alkuvaiheessa.
Lapsirikostutkintaan tulee vuosittain noin 1200−1300 uutta juttua. Rikosilmoitusten taustalla voi olla esimerkiksi lapsiin kohdistuneita verkkovälitteisiä seksuaalirikoksia, joita tutkittaessa esiin voi tulla tosielämässä toteutuneita seksuaalirikoksia. Lisäksi tutkittavana on perheen sisäisiä väkivaltatapauksia ja jatkuvasti myös esimerkiksi huoltajuuskiistoihin liittyviä tilanteita.
− Työpaine on kova, sillä lapsirikostutkinnassa on paljon muusta rikostutkinnasta poikkeavia työvaiheita. Pelkästään lapsen kuuleminen vaatii erityistä ammattiosaamista, kertoo rikoskomisario Maria Hietajärvi.
Nuorten rikolliset teot heijastuvat laajalle
Poliisin kokemuksen mukaan roadman-henkisen kulttuurin ihannointi näkyy edelleen nuorten keskuudessa. Pukeutuminen sekä teräaseiden mukana pitäminen ovat esimerkkejä tästä. Elämäntapaan, jossa ihannoidaan rikoksia, nuori lähtee kaverin houkuttelemana tai rikoshyödyn toivossa.
− On hyvä erottaa, että meillä on nuoria, jotka voivat huonosti esimerkiksi mielenterveyden haasteiden vuoksi. Näiden lisäksi on jopa 10−12-vuotiaita nuoria, jotka hakeutuvat rikosten pariin ja joita poliisi epäilee esimerkiksi ryöstöistä, huumausainerikoksista tai pahoinpitelyistä, rikosylikomisario Lauri Hakkala toteaa.
Tärkeä ikäryhmä, joka viranomaisten tulee nähdä, on 11−14-vuotiaat. Jos rikollinen toiminta saadaan viranomaisyhteistyön ja ideaalitapauksessa perheen kanssa poikki, ei kehitys jatku nuoren kasvaessa.
Vaikka eniten rikoksia tekeviä nuoria on muutamia kymmeniä, tekojen vaikutukset ulottuvat laajemmalle, sillä toiminta aiheuttaa pelkoa ja väkivallanteon uhri voi kärsiä kokemastaan pitkään.
− Poliisi tekee osansa tässä esimerkiksi tehokkaalla nuorisorikostutkinnalla, jonka osana käytetään tarvittaessa pakkokeinoja. Panostamme ennalta estävään työhön, jonka osana partiomme jalkautuvat tänä vuonna kaikkiin Länsi-Uudenmaan noin 200 kouluun ja oppilaitokseen, Hakkala esitteli seminaarissa.
Samaan aikaan muillakin tahoilla on tehtävänsä. Esimerkiksi kunnat voivat tukea perheitä, jotta jokaisella nuorella olisi elämässään turvallisia aikuisia ja että varallisuus ei vaikuttaisi ratkaisevasti harrastusmahdollisuuksiin.
Erityisen tärkeää olisi tavoittaa nuoret, jotka eivät hakeudu ohjattuun toimintaan ja jättäytyvät myös pois koulusta.
Seminaariin osallistui noin kaksikymmentä päättäjää Länsi-Uudenmaan alueelta. Mukana oli esimerkiksi kansanedustajia, kaupunkien sekä kuntien johtajia sekä kaupunkien ja kuntien valtuustojen sekä hallitusten puheenjohtajia.
