Moskovassa Savelovskin aseman lähellä räjäytettiin yöllä pommi. Asiasta kertoivat ensimmäisenä Telegramin uutiskanavat Baza ja Mash, mutta uutinen levisi nopeasti. Siitä on tiedottanut myös Venäjän vakavien rikosten tutkintakomitea (Sledkom).
Tapaus sattui, kun tuntematon henkilö lähestyi pysäköityä tai pysähdyksissä ollutta liikennepoliisien autoa aseman lähellä omalla autollaan. Sitten auto räjähti.
Tutkintakomitean eli Sledkomin mukaan yksi autossa tai sen lähellä olleista poliiseista kuoli tapahtumapaikalla. Kaksi poliisia loukkaantui ja vietiin sairaalahoitoon. Heidän vammojensa vakavuudesta ei ollut aamulla tietoa.
Kuollut poliisi oli 34-vuotias. Toinen sairaalaan joutuneista poliiseista on 27-vuotias, ja Moskovski Komsomolets -lehden mukaan hänen tilansa on vakaa mutta vammat vakavia. Miehellä on runsaasti palovammoja, lehti kertoo. Räjäyttäjäksi epäillyn kerrotaan kuolleen räjähdyksessä itse. Esimerkiksi Mash-kanava kutsuukin epäiltyä itsemurhapommittajaksi.
Tapauksesta on käynnistetty rikostutkinta.
Edellisen kerran poliiseja räjäytettiin Moskovassa tasan kaksi kuukautta sitten, joulukuussa 2025. Tuolloin itsemurhapommittajan öisessä iskussa Orehovo-Borisovossa kuoli kaksi poliisia. Tuolloin pommittaja saatiin väitetysti kiinni, mutta asiasta ei löydy juurikaan lisätietoja. Pommittajan epäiltiin heittäneen räjähteen autoon ja tehneen tekonsa venäläisten suuresti kammoksumien puhelinhuijarien ohjaamana.
Saman huijausteorian on nostanut tiistain iskun suhteen jo esiin ainakin Moskovski Komsomolets, mutta toistaiseksi viranomaiset eivät ole kommentoineet huijariepäilyä tai mahdollista yhteyttä joulukuiseen tapaukseen millään tavalla.
Venäjän viranomaiset kehystävät tämän esimerkiksi tuhopolttoihin yllyttävän ja huijaavan puhelinilmiön yleensä Ukrainan tekemisiksi. Huijareiden väitetään toimivan Ukrainasta tai Ukrainan turvallisuuspalvelujen intressissä. Tämä kehys näkyy sekä viranomaisvaroituksissa että mediassa. Tämä on Venäjälle sisäpoliittisesti hyödyllistä, sillä se siirtää painopisteen pois kotimaisista syistä kuten sodasta ja yleisestä tyytymättömyydestä. Ukrainan syyttäminen yhdistää rikollisuuden ja sodan samaan hybridisodankäynnin narratiiviin, mikä oikeuttaa poikkeukselliset keinot. Se mahdollistaa myös sen, että myös teot voidaan luokitella osaksi laajempaa vihamielistä operaatiota.
Huijauksen uhrin, jos tämä jää henkiin, asema on ristiriitainen. Viranomaiset voivat tunnistaa ja tunnustaa, että tekijä ovat huijauksen uhri, mutta käytännössä se ei näy tuomiossa mitenkään. Esimerkiksi asevoimien rekrytointitoimistoihin tuhopolttoiskuja tekemään huijaut ovat saaneet pitkiä vankeusrangaistuksia. Tämä synnyttää pelotevaikutusta ja siirtää painopisteen oikopäätä pois uhrin asemasta valtion koskemattomuuden varjelemiseen.