Joku sytytti Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen palamaan Tšekin pääkaupungissa Prahassa. Asiasta kertoo Tšekin poliisi, jonka mukaan palo syttyi torstaina illalla.
Keskuksen johtaja Igor Girenko kertoi venäläiselle uutistoimisto Tassille, että keskukseen heitettiin polttopulloja. Girenkon mukaan näitä kotitekoisia palopommeja heitettiin keskukseen kuusi. Niistä kolme syttyi ja sytytti keskuksen sisätiloja. Pullot heitettiin ikkunaan sellaisessa osassa rakennusta, jossa sijaitsee keskuksen kirjasto.
Venäjän tiede- ja kulttuurikeskusta, joka tunnetaan nimellä Venäläinen talo, ylläpitää Venäjän ulkoministeriön alainen Rossotrudnitšestvo-virasto. Tšekkiläisten uutisten mukaan Tšekki ei tunnusta Prahassa sijaitsevan keskuksen käytössä olevan rakennuksen diplomaattista asemaa.
Tassin mukaan Venäjä vaikuttaa ottavan tapauksesta kaiken irti. Ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova on kutsunut tapausta barbaariseksi. Parlanmentin alahuoneen eli duuman kansainvälisten asioiden valiokunnan jäsen Roza Chemeris nimitti sitä terrorismiksi ja syytteli koko Tšekin valtiota epäystävälliseksi Venäjää kohtaan.
Presidentin kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien neuvoston (HRC) jäsen Alexander Brod päätteli, että isku oli ”länsimaisten poliitikkojen vuosia kestäneen aggressiivisen Venäjän-vastaisen propagandan huipentuma”.
Venäjä on myös lähettänyt Tšekin ulkoministeriölle nootin, jossa se vaatii venäläisten suojelemista – kuin he olisivat pelästyneet.
Iskun tekijää tai tekijöitä ei perjantaina päivällä ollut vielä tavoitettu.
Boris Nemtsovin aukio
Tšekin ja Venäjän suhteet ovat kitkaiset. Toisen maailmansodan jälkeen kommunistit kaappasivat vallan silloisessa Tšekkoslovakiassa ja maasta tuli Neuvostoliiton satelliittivaltio. Tšekkoslovakian kommunistipuolue käynnisti vuosina 1967–1968 poliittisen uudistusprosessin, jonka Neuvostoliitto kukisti 1968 miehittämällä valtion asevoimiensa avulla. Vuonna 1969 Tšekkoslovakia jaettiin kahteen osavaltioon, Tšekkiin ja Slovakiaan. Valtio siirtyi demokratiaan marraskuun 1989 lähes verettömässä samettivallankumoukseksi kutsutussa prosessissa. Tšekki ja Slovakia erosivat toisistaan 1993, ja Natoon Tšekki liittyi 1999. EU-jäseniksi sekä Tšekki että Slovakia tulivat 2004.
Vladimir Putinin viimeisimmällä kaudella 2012 lähtien Tšekki on osoittanut mielipiteensä Putinin politiikasta varsin avoimesti. Esimerkiksi vuonna 2020 Prahan kaupunki nimesi aukion vuonna 2015 murhatun venäläisen oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin mukaan. Venäjän Tšekin-lähetystö sijaitsee siis nyt Boris Nemtsovin aukiolla.
Keväällä 2021 Tšekin viranomaiset ilmoittivat pitävänsä Venäjän sotilastiedustelu GRU:ia vastuullisena vuonna 2014 Vrběticessa tapahtuneesta ammusvaraston räjähdyksestä, jossa kuoli kaksi tšekkiä. Tšekki karkotti ensin 18 venäläisdiplomaattia, Venäjä vastasi karkottamalla 20 tšekkidiplomaattia.
Venäjän käynnistettyä täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan välit ovat jäähtyneet entisestään ja Tšekki on noussut yhdeksi Ukrainan aseellisen tuen näkyvimmistä organisoijista Euroopassa. Vuonna 2024 käynnistetty tšekkilähtöinen ammusaloite on esimerkiksi hankkinut Ukrainalle tykistöammuksia kolmansista maista. Silti Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus on jatkanut Tšekissä toimintaansa.
KGB-perinne
Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus toimii Rossotrudnitšestvon alaisuudessa myös Suomessa. Täällä se on osa Venäjän lähetystön toimintaa, mutta sillä on oma lähetystöstä erillinen, Venäjän valtion omistama kiinteistö Helsingin Taka-Töölössä. Moni muistaa rakennuksen siitä, että sen ulkoseinässä on edelleen valtava Neuvostoliiton lippua esittävä reliefi.
Neuvostoliiton aikoina Helsingin rakennusta käyttivät aktiivisesti ainakin Suomessa oleskelleet tiedustelupalvelu KGB:n X-linjan eli tieteellis-teknisen tiedustelun agentit käyttivät kiinteistössä järjestettyjä tapahtumia ahkerasti värväystilaisuuksina.
Kaikki nykyiset keskukset ovat peruja KGB:n aikaisesta kulttuurisuhdeyksiköstä, jonka tehtävänä on ollut niin kutsuttu pehmeän vallan käyttö. Neuvostoliiton lakattua olemasta yksiköitä on järjestelty uudelleen, ja nykyään keskusten toimintaa ohjaava Rossotrudnitšestvo kuuluu ainakin hallinnollisesti ja muodollisesti Venäjän ulkoministeriön alaisuuteen.
