Viime vuonna aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tekivät vajaa 1600 tarkastusta ulkomaalaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin. Joka viidennessä tarkastuksessa löytyi vähintään yksi henkilö, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa.
Rakennusalalla tilanne on vielä heikompi, sillä siellä työnteko-oikeudettomia henkilöitä löytyi joka kolmannella tarkastuksella.
– Ukrainan sota saattaa kasvattaa tätä epätoivottua ilmiötä lisää. Mitä enemmän Suomeen tulee pakolaisia, sitä valppaampia saamme myös me viranomaiset olla, että työntekijöillä on työoikeus ja heille maksetaan työstä asianmukainen korvaus ja palkasta verot ja muut työnantajamaksut, harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo tiedotteessa.
Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen tehtävä on valvoa, että ulkomaalaisilla työntekijöillä on tarvittava työoikeus, työntekijöille maksetaan vähintään vähimmäispalkka ja palkan päälle kuuluvat lisät.
Kun ulkomaalainen työskentelee ilman työnteko-oikeutta Suomessa, työntekijä on haavoittuvassa asemassa ja voi tulla työnantajan hyväksikäyttämäksi.
– Valvontahavaintojemme perusteella työnteko-oikeudettomille ulkomaalaisille maksetaan usein sellaista palkkaa, joka ei ole Suomen lain perusteella riittävällä tasolla. Toisaalta meillä on usein tarkastuksilla haasteita saada selvyyttä siihen, mitä työpaikalla oikeasti tapahtuu ja millä ehdoilla työtä tehdään. Siksi pyrimme tarkastusten yhteydessä keskustelemaan ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa, ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.
Verohallinto puolestaan valvoo, että palkoista maksetaan verot. Verohallinto löysi viime vuonna harmaan talouden valvonnassa yhteensä 32 miljoonaa euroa pimeitä palkkoja.
Merkittävä osa pimeästä työvoimasta jää kuitenkin verotarkastuksissa henkilötasolla tunnistamatta.