Lähes puolet (47 prosenttia) suomalaisista on kohdannut netissä huijausyrityksiä. Yleisin nettihuijausten muoto ovat kyselyn mukaan sähköpostit tai tekstiviestit, joihin oli törmännyt vajaa kolmannes vastaajista.
Toiselle sijalle kyselyn tuloksissa nousi tietojenkalastelu 16 prosentin osuudella ja kolmannelle nettikauppahuijaukset, joita oli kohdannut 12 prosenttia vastaajista. Asia ilmenee vakuutusyhtiö LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
– Kyselyssä ei ilmennyt suuria eroja vastaajien iän, sukupuolen tai aseman mukaan. Se kertoo, että huijausyritykset ovat yleisiä ja niitä tulee nykyään jo melkein kaikille, kertoo LähiTapiolan tietoturvajohtaja Leo Niemelä tiedotteessa.
Huijausten määrä on Niemelän mukaan pysyvästi korkealla, vaikka siinä onkin kausivaihtelua esimerkiksi vuodenaikojen mukaan.
Massasähköpostittelu tai muu massaviestittely on yleistä, koska se on rikollisille kustannustehokasta toteuttaa. Yksilöidymmät huijausyritykset, kuten niin sanottu toimitusjohtajahuijaus, vaativat tekijältä enemmän vaivaa. Kyselyssä toimitusjohtajahuijauksen oli kohdannut neljä prosenttia vastaajista.
– Rikolliset esimerkiksi lähettävät yrityksen toimitusjohtajan nimissä väärennetyn, aidonnäköisen viestin saman yrityksen talousjohtajalle. Viestissä kehotetaan, että nyt pitäisi kiireesti siirtää suuri summa rahaa tietylle tilille, Niemelä havainnollistaa.
Kuuteen prosenttiin yltäneessä romanssihuijauksessa saatetaan liehitellä kohdetta pitkäänkin ennen rahanpyyntöjä, kun taas sijoitushuijauksessa on kyse siitä, että kohteelle tarjotaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ”ainutlaatuista” tilaisuutta rikastua. Sijoitushuijauksen oli kohdannut kahdeksan prosenttia vastaajista.
Vaikeimpia huijausyritykset voi olla tunnistaa silloin, kun ne on naamioitu näyttämään jonkin viranomaisen, kuten pankin tai poliisin, lähettämältä viestiltä. Valeverkkokaupatkin saattavat Niemelän mukaan olla hyvinkin uskottavia.
Huijausten taustalla on ammattimaista järjestäytynyttä rikollisuutta, ja hyväksikäyttö jatkuu myös jatkumon toisessa päässä: huijausten ruohonjuuritason toteuttajat ovat usein köyhien maiden huono-osaisia, joista osa ei välttämättä edes tunnista olevansa rikollisella asialla.
Enää huijaukset eivät kuitenkaan tapahdu vain englanniksi tai huonolla suomella, ja lisäksi huijarit myös tietävät suomalaisen vuodenkierron tapahtumat.
– Esimerkiksi veronpalautusten aikaan on nähty veroasioihin liittyviä huijauskampanjoita. Rikolliset vaihtavat muutenkin aika ajoin tekniikkaa ja lähestymistapoja.
Terveellä epäluulolla huijareiden kanssa selviää jo pitkälle, mutta jos rikoksen kohteeksi kuitenkin joutuu, ei pidä soimata itseään. Tärkeintä on ottaa yhteyttä poliisin lisäksi ainakin omaan pankkiin, jotta lisävahingot voidaan estää.
– Euroopassa, esimerkiksi Sveitsissä, on yleisesti tarjolla vakuutuksia yksityishenkilöillekin kyberrikollisuuden varalta. Meillä kulttuuri on erilainen ainakin vielä, ja Suomi onkin ehkä vasta heräämässä ajatukseen, että tämäkin asia voidaan vakuuttaa.