Venäläisten asenteet Suomea kohtaan ovat tiukentuneet, ilmenee Suomen Moskovan-suurlähetystön teettämästä kyselytutkimuksesta.
Vastausten mukaan reilu kolmasosa (37 prosenttia) venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti, kun vuosi sitten samoin koki noin puolet (51 prosenttia) vastaajista. Vielä vuonna 2021 myönteisesti suhtautui 68 prosenttia vastaajista.
Nuoret suhtautuvat Suomeen myönteisimmin. Kyselyn nuorimmasta vastaajaryhmästä, eli 18–24-vuotiasta, 54 prosenttia kertoo suhtautuvansa Suomeen edelleen myönteisesti. Vastaavasti yli 55-vuotiaista samaa mieltä on vain 27 prosenttia.
Kaikki vastaajat huomioiden joka neljäs (28 prosenttia) asennoituu Suomeen kielteisesti (22 prosenttia vuonna 2022 ja kuusi prosenttia vuonna 2021).
Peräti 35 prosenttia vastaajista ei osaa kertoa kantaansa, mikä selittyy ainakin osittain kyselyn maantieteellisellä laajuudella; omakohtaiset kokemukset Suomesta ovat harvinaisempia mitä etäämpänä rajasta ollaan.
Kyselyaineistosta on eroteltavissa moskovalaisten vastaukset. Heistä lähes puolet (48 prosenttia) suhtautuu Suomeen myönteisesti, 40 prosenttia kielteisesti ja 12 prosenttia ei osaa ilmaista kantaansa.
Suomen Nato-jäsenyys nähdään uhkana
Kyselytutkimukseen vastanneista 61 prosenttia pitää Suomen ja Venäjän välisiä suhteita kylminä, kireinä tai vihamielisinä (51 prosenttia vuonna 2022). Suomen Nato-jäsenyyttä melko suurena uhkana Venäjälle pitää 36 prosenttia vastaajista, kun 32 prosenttia kuvaa uhkaa pieneksi.
Joka viides (21 prosenttia) on sitä mieltä, ettei Suomen jäsenyys ole minkäänlainen uhka.
40 prosenttia kaikista vastaajista kertoo, että Nato-jäsenyys on vaikuttanut kielteisesti heidän käsitykseensä Suomesta. Yli puolet (55 prosenttia) kokee, ettei asia ole vaikuttanut mitenkään. Kuitenkin vain 58 prosenttia kaikista vastaajista pystyi varmasti sanomaan, että Suomesta on tullut Naton jäsen. Tämä kertoo siitä, että aiheen käsittely on hiljalleen vähentynyt venäläismediassa.
Kysyttäessä tekijöistä, jotka vastaajien mielestä heikentäisivät Suomen ja Venäjän suhteita entisestään, 54 prosenttia mainitsee mahdolliset Naton tukikohdat Suomen alueella, 15 prosenttia nostaa esille EU-pakotteiden kiristymisen ja kymmenen prosenttia rajaliikenteen rajoitusten pitkittymisen. Joka viides (20 prosenttia) ei osaa nimetä yhtään tekijää.
Pyydettäessä kuvailemaan suomalaista yhteiskuntaa, mainintoja saavat muun muassa korkea elintaso (22 prosenttia), demokratia (14 prosenttia) ja vapaus (13 prosenttia). Toisaalta 16 prosenttia vastaajista pitää suomalaista yhteiskuntaa sulkeutuneena, kun viime vuonna näin ajatteli vain seitsemän prosenttia. 31 prosenttia vastaajista ei osaa kuvailla suomalaista yhteiskuntaa.
Suomen valtionjohto tunnetaan heikosti
Kiinnostavimpina asioina venäläiset pitävät Suomessa luontoa (37 prosenttia), turismia ja ostosmatkailua (17 prosenttia) ja kulttuuria (16 prosenttia). Kuitenkin vain seitsemän prosenttia venäläisistä mainitsee turismin ja lomailun ensimmäisenä Suomesta mieleen tulevana seikkana.
Tunnetuin suomalainen Venäjällä on kyselytutkimuksen mukaan edellisvuoden tapaan näyttelijä Ville Haapasalo, jonka tuntee viidesosa (20 prosenttia) venäläisistä. Carl Gustaf Emil Mannerheimin mainitsee 13 prosenttia vastaajista ja kilpa-autoilija Mika Häkkisen 12 prosenttia.
Kyselytutkimuksen mukaan vain kaksi prosenttia venäläisaikuisista tunnistaa nimeltä presidentti Sauli Niinistön ja entisen pääministeri Sanna Marinin (sd.), ja yksi prosentti osaa nimetä nykyisen pääministerin Petteri Orpon (kok.).
Koko Venäjällä 59 prosenttia vastaajista (Moskovassa 37 prosenttia) ei tunnista yhtään suomalaista.
Tutkimuksen toteutti Suomen Moskovan-suurlähetystön tilauksesta riippumaton tutkimuslaitos Levada, jonka Venäjän oikeusministeriö on lisännyt niin sanottujen ulkomaalaisten agenttien rekisteriin.
Kyselytutkimukseen vastasi heinäkuussa 2023 yhteensä 1 629 täysi-ikäistä henkilöä 141 asutuskeskuksessa 57 Venäjän alueella. Kyselyn virhemarginaali on 3,4 prosenttia.
Levada-keskus arvioi, että Suomen päätös liittyä Natoon ja aiheen kielteinen käsittely venäläismediassa ovat vaikuttaneet eniten venäläisten Suomea koskevien asenteiden tiukentumiseen.
Juurisyynä voidaan Levadan mukaan pitää Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan ja sitä seurannutta yleistä länsivastaisuuden nousua Venäjällä. Suomen venäläisiin kohdistamat viisumi- ja maahantulorajoitukset selittävät koko Venäjän mittakaavassa asennemuutosta vähemmän, mutta Levada-keskuksen mukaan rajoitusten vaikutus voi olla merkittävä alueellisesti etenkin Luoteis-Venäjällä Suomen rajan läheisyydessä.