Lähes puolet kuntapäättäjistä näkee kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena hyvinvointialueuudistuksen jälkeen, ilmenee tuoreesta Kevan kuntapäättäjäbarometrista.
Kuntapäättäjistä joka kolmas (35 prosenttia) arvioi tulevaisuuden negatiiviseksi ja yhdeksän prosenttia ristiriitaiseksi. Kuntien viranhaltijajohdosta joka viides (22 prosenttia) pitää tulevaisuutta negatiivisena ja ristiriitaisena 12 prosenttia.
Kuntapäättäjien negatiivisissa arvioissa esiin nousevat huoli kunnan taloudellista tilanteesta. Valtion-avustukset pienenevät hyvinvointialueuudistuksen myötä ja rahoitusmalli on kunnille epäedullinen eikä kunnalla tule olemaan varaa elinvoimaisuuden ylläpitämisen kannalta keskeisiin investointeihin, esimerkiksi kouluihin ja asumiseen.
Myös huoli sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta kunnan lähialueilla korostuu vastauksissa.
– Kuntapäättäjien näkemykset kuntien tulevaisuudesta ovat huolestuttavat, mutta toisaalta ymmärrettävät. Hyvinvointialueuudistus on tapahtunut juuri barometrin tiedonkeruun aikaan ja selkeää kuvaa siitä, mitä uudistuksen jälkeen tapahtuu ei ole voinutkaan olla olemassa. Kunnan talous tulevaisuudessa on huolena monen päättäjän mielessä. Toisaalta positiivisena asiana nähdään kunnan toiminnan ja talouden yksinkertaistumisen, toteaa Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen tiedotteessa.
Positiiviseen tulevaisuudennäkymään vaikuttavat päättäjien mukaan se, että kunnan talous yksinkertaistuu ja on helpommin ennustettavaa. Tämä mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja toisaalta sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille, jolloin kunnat saavat keskittyä sille jääviin tehtäviin.
Palveluyhteistyö kuntien kesken kiinnostaa
Kuntapäättäjäbarometrissa tiedusteltiin kuntien johtavilta poliitikoilta ja päättäjiltä, millaisilla keinoilla kunnan palvelurakennetta aiotaan tulevaisuudessa kehittää.
Ylivoimaiseksi ykköseksi kyselyssä nousi palveluiden järjestäminen yhdessä muiden kuntien kanssa (53 prosenttia) ja lähes puolet (49 prosenttia) vastaajista mainitsi keinoksi palveluiden tuottamisen jatkamisen pääsääntöisesti kunnan omana toimintana.
Myös lisäpalveluiden hankkiminen yksityiseltä (44 prosenttia) nousi verrattain korkealle. Erityisesti suurten kuntien osalta yksityisten palveluiden hankinta oli todella korkealla ja vastaajista peräti 68 prosenttia nosti asian esiin yhtenä keinona palvelukehityksessä. Pienissä kunnissa taas suunnitellaan palveluiden järjestämistä yhdessä muiden kuntien kanssa.
Yli kolmannes kunnista harkinnut palveluiden ulkoistuksia
Barometrin vastaajista yli kolmannes poliittisista päättäjistä (38 prosenttia) arvioi, että omassa kunnassa on parhaillaan suunnitteilla palveluiden ulkoistamista yksityiselle palveluntuottajalle osittain tai kokonaan. Erityisesti suurien yli 100 000 asukkaan kuntien päättäjät (66 prosenttia) kertovat omassa kunnassa olevan suunnitteilla palveluiden ulkoistuksia yksityisen palveluntuottajan tuotettavaksi osittain tai kokonaan.
Poliittiset päättäjät mainitsevat ruoka- ja ateriapalvelut (25 prosenttia) sekä varhaiskasvatuksen (21 prosenttia) yksittäisinä ulkoistettavina aloina. Viranhaltijat nostavat taas siivous- ja puhtaanapitopalvelut (27 prosenttia) sekä taloushallinnon ja hallinnon tukipalvelut (21 prosenttia) eniten mainintoja saaneiksi.
Eri kokoisissa kunnissa on isoa hajontaa siinä, mikä palvelukokonaisuus on ajateltu ulkoistettavan. Esimerkiksi suunnitelmat ulkoistaa varhaiskasvatuksen palveluita korostuu erityisesti 10 000–49 999 asukkaan (33 prosenttia) ja 50 000–100 000 asukkaan kunnissa (27 prosenttia).
Alle 10 000 asukkaan kunnissa asian mainitsee 7 prosenttia vastaajista.
– Palvelutuotannossa vahvan tuen saa kunnan oman palvelutuotannon jatkaminen sekä yhteistyö muiden kuntien kanssa. Palvelutuotannon ulkoistushalukkuus on pysynyt viime vuoteen verrattuna samalla tasolla. Suurissa kunnissa kiinnostus on pieniä suurempaa. Varhaiskasvatus ulkoistettavana palveluna kertonee jotain myös palvelutuotannon järjestämisen haasteista, Kainulainen sanoo.
– On hyvä muistaa, että kuntien palvelutuotannon ulkoistus yksityiselle vähentää Kevan eläkemaksujen ja maksajien määrää. Kuntien mittavat palveluiden yksityistämiset vaikuttavat korottavasti Kevan eläkemaksulaskelmiin, hän jatkaa.
Tutkimuksen toteutti Kevan toimeksiannosta Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin verkkokyselynä vuoden 2022 loppupuolella. Tiedonkeruu toteutettiin henkilökohtaisilla sähköpostikutsuilla. Vastauksia saatiin yhteensä 1156 kappaletta, joista 1 028 oli poliittisten päättäjien vastauksia ja 128 kuntien virkamiesjohdon vastauksia