Nuorten keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet merkittävästi, kertoo Tilastokeskus. Lisäksi muistamisessa on ongelmia entistä useammalla.
Muistamisen tai keskittymisen vaikeuksia ilmoitti tilastojen mukaan hieman useampi 16–34-vuotias kuin aiemmin. Vähäisiä vaikeuksia kokevien osuus pieneni vuodesta 2022, mutta paljon vaikeuksia tai kykenemättömyyttä kokeneiden osuus kasvoi selvästi, 5,2 prosentista 7,3 prosenttiin.
Kun myös lievät ongelmat otetaan huomioon, muistamis- tai keskittymisongelmia raportoi lähes kolmannes nuorista.
– Muistamiseen tai keskittymiseen liittyvät ongelmat näyttävät syventyneen nuorilla. Lievemmät ongelmat ovat lisääntyneet nuorilla erityisesti kävelemisessä ja portaiden kulkemisessa, mutta kasvua on myös näkemiseen, itsestä huolehtimiseen ja kommunikointiin liittyvissä lievissä ongelmissa, Tilastokeskuksen yliakturiaari Kaisa-Mari Okkonen sanoo tiedotteessa.
Tilastot eivät suoraan paljasta syytä, mistä ilmiö johtuu. Viime aikoina esillä on ollut lukuisia tutkimustuloksia siitä, että jatkuva älylaitteiden käyttö heikentää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Laitteiden käyttö on yleistä etenkin nuorten keskuudessa.
Lähes joka kymmenes nuori on toimintarajoitteinen
Tilastokeskuksen tilastoissa tarkastellaan toimintarajoitteisten ihmisten määrää laajemminkin. Kaikkiaan toimintarajoitteisten nuorten määrä ja osuus ovat kasvaneet Suomessa vuosien 2022 ja 2025 välillä. Toimintarajoitteisten nuorten määrä kasvoi tällä aikavälillä 95 000:sta 118 000:een. Heidän osuutensa ikäryhmästä oli 9,4 prosenttia.
– Nuorten aikuisten toimintarajoitteisuudessa on kasvua sekä naisilla että miehillä, mutta erityisesti naisilla muutos on huomattava. 16–34-vuotiaista naisista jo 10,9 prosenttia on toimintarajoitteisia, kun vuonna 2022 heidän osuutensa oli 8,6 prosenttia, Okkonen sanoo.
Ikääntyneiden tilanne koheni
Samaan aikaan ikääntyneiden toimintarajoitteisuus on vähentynyt. Ikääntyneistä eniten pieneni 85 vuotta täyttäneiden toimintarajoitteisten osuus: heitä oli alle puolet ikäryhmästä, kun kolme vuotta aiemmin osuus oli lähes 55 prosenttia. 75–84-vuotiaista toimintarajoitteisia oli vajaa neljännes.
Myös ikääntyneiden kohdalla toimintarajoitteisuudessa on eroja miesten ja naisten välillä. 75–84-vuotiaiden naisten toimintarajoitteisuus on hieman kasvanut, kun taas saman ikäisten miesten toimintarajoitteisuus on huomattavasti vähentynyt.
Toimintarajoitteisten itse koetussa terveydessä muutokset olivat maltillisia, mutta kehityssuunnat erosivat ikäryhmittäin.
– Toimintarajoitteisista nuorista aiempaa hieman harvemmat kokivat terveytensä hyväksi. 50–74-vuotiailla suunta oli päinvastainen – hyväksi terveytensä kokeneiden osuus kasvoi selvästi vuosien 2022 ja 2025 välillä, Okkonen kertoo.
Toimintarajoitteiseksi katsotaan henkilö, jolla on paljon vaikeuksia tai joka ei pysty lainkaan vähintään yhteen perustoimintoon: näkeminen, kuuleminen, käveleminen tai portaiden kulkeminen, muistaminen tai keskittyminen, itsestä huolehtiminen ja kommunikointi omalla äidinkielellä.