Älypuhelimesta on tullut keskeinen osa arkeamme. Joskus jopa liiankin keskeinen. PIXABAY

Näin älylaitteen käyttö iskee aivoihisi – miehet erityisessä vaarassa

Psykologin mukaan vaikutuksia ei pidä vähätellä.
Picture of Ville Mäkilä
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä on Verkkouutisten toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Jatkuva älylaitteiden tuijottelu kuormittaa mielenterveyttämme. Tuoreen tutkimustuloksen mukaan älylaitteiden liiallisen käytön haitat ovat yleisempiä miesten kuin naisten keskuudessa. Jopa 41 prosenttia miehistä haluaa vähentää puhelimen käyttöä parantaakseen mielenterveyttään. Naisilla vastaava luku on 29 prosenttia.

Luvut perustuvat kunnostettuja puhelimia myyvän Swappien teettämään kyselyyn, johon vastasi tuhat suomalaista.

– Ilmiö on suhteellisen uusi ja sitä tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti. Varsinaista tutkimustietoa puhelimen käyttöön liittyvän kuormituksen sukupuolittumisesta ei vielä ole, mutta laitteiden käyttötavoista kertyneen tiedon perusteella voi esittää valistuneita arvauksia, terapiapalveluja tarjoavan Tyynin tuotejohtaja, psykologi Elmeri Laitinen kertoo Verkkouutisille.

Erot voivat selittyä muun muassa miesten ja naisten erilaisilla tavoilla käyttää laitteita.

– Miehille tyypillistä älylaitteiden käyttöä on viihteen kuluttaminen, pelaaminen, uutisten lukeminen ja tiedon hakeminen. Naiset puolestaan käyttävät suhteessa enemmän aikaa sosiaalisen median palveluissa ja viestisovelluksissa, Laitinen kertoo.

Miesten tapoja käyttää älylaitteita voisi Laitisen mukaan siten kuvailla yksinäisemmiksi, ja ne voivat useammin tuottaa kokemusta käytön merkityksettömyydestä.

– Naisten tyypilliset käyttötavat taas liittyvät useammin ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja sosiaalisuuteen.

Lisäksi uutisten seuraaminen voi hänen mukaansa lisätä kuormitusta erityisesti nykyisessä uutisympäristössä, jossa sisältö voi olla negatiivisesti värittynyttä ja herättää huolta.

– Usein puhutaan esimerkiksi uutisten ”doomscrollaamisesta”, mikä käyttäytymismallina näyttäisi tilastojen valossa jossain määrin sukupuolittuneelta.

Myös ikäryhmien välillä löytyi eroja siinä, kuinka paljon he käyttävät älylaitteita. Kyselyn perusteella laitteiden käyttö on selkeästi yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Nuorille on tyypillistä käyttää älylaitteita pitkiä aikoja päivittäin.

Laitinen korostaa, että älypuhelimet ovat kuitenkin niin yleisessä ja laajassa käytössä, että runsas ja mahdollisesti ongelmallinen käyttö koskee koko väestöä, ei vain nuorempia ikäryhmiä.

– Lasten ja erityisesti nuorten kohdalla on myös muistettava, että laitteiden käyttötavat eroavat iästä riippuen, eikä runsaampi käyttö välttämättä kuvasta suurempaa ongelmaa vaan esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen painottumista enemmän sosiaaliseen mediaan ja viestisovelluksiin.

Älypuhelin kulkee mukana lähes kaikkialle. Samalla kynnys sen avaamiseen on matala. PIXABAY
Tietyt merkit paljastavat ongelmallisen käytön

Älypuhelinriippuvuudelle ei ole olemassa yhtenäisiä määritelmiä ja on vielä epäselvää, voidaanko puhua varsinaisesta riippuvuudesta sen lääketieteellisessä merkityksessä. Laitisen mukaan on kuitenkin selvää, että älylaitteiden käyttö voi sisältää haitallisia ja pakonomaisia piirteitä.

Hänen mukaansa liialliselle älypuhelimen käytölle ei voi silti antaa yksiselitteistä aikamäärettä: toiselle liiallinen käyttö voi olla toiselle harmitonta.

– Sen sijaan kannattaa pohtia käytön seurauksia: jos käytön myötä arjen asioita unohtuu tai jää toistuvasti hoitamatta, sosiaalisten suhteiden ylläpito vaikeutuu, työ- tai opiskelusuoriutuminen kärsii tai nukkuminen jää vähiin, voi olla syytä pohtia toimintaa tarkemmin. Omaa suhdetta älylaitteisiin on ylipäänsä hyvä arvioida avoimesti: mitä laitteiden käyttö tuo elämääni ja toisaalta mihin muuhun olisin laitteen parissa uponneen ajan voinut käyttää?

On olemassa tiettyjä merkkejä, jotka voivat paljastaa orastavan älypuhelinriippuvuuden. Selkeä varoitusmerkki on se, että laitteen käytön rajoittaminen alkaa olla vaikeaa.

– Jos tiedostat älypuhelimen käytöstä olevan harmia elämässäsi, mutta vähentäminen ei onnistu tai et kykene pysymään päätöksessä rajoittaa käyttöä, suhde puhelimeen ei välttämättä ole terveellä pohjalla, Laitinen kertoo.

Jos ilman puhelinta oleminen aiheuttaa ärtymystä ja levottomuutta tai ajatukset harhailevat jatkuvasti laitteen käyttämiseen, kyse voi olla vieroitusoireiden kaltaisesta reaktiosta.

– Myös puhelimen käyttöön liittyvät häpeän tunteet ja tarve piilotella laitteen käyttömääriä läheisiltä voivat viitata siihen, että itsekin jollain tasolla tiedostaa käytön olevan ongelmallista, Laitinen huomauttaa.

Kyselytutkimuksen vastauksissa korostui, että huomattavan moni (39 prosenttia) on pyrkinyt rajoittamaan älylaitteiden käyttöä. Tutkimuksessa moni vastaaja kertoi, että puhelimen käyttöä rajoitetaan siksi, jotta voitaisiin olla enemmän läsnä sekä viettää aikaa läheisten kanssa.

– Muita syitä ruutuajan vähentämiselle olivat unenlaadun parantaminen, viettäminen enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa sekä mielenterveyden kohentaminen Tämä voi kertoa siitä, että puhelimen käyttö mahdollisesti vaikeuttaa juuri näitä asioita, Swappien Pohjois- ja Länsi-Euroopan johtaja Moona Pohjola pohtii.

Tuloksissa on havaittavissa myös se, että nuoret haluavat rajoittaa älylaitteilla vietettyä ruutuaikaa selvästi useammin kuin vanhemmat ikäluokat.

– Z-sukupolvi [1990-luvun puolivälin jälkeen syntyneet] pyrkii erityisesti vähentämään sosiaalisen median käyttöä, kun taas suuret ikäluokat uutissovelluksia ja nettishoppailua. Nuoret haluavat vähentää puhelimen käyttöä myös parantaakseen mielenterveyttään ja ollakseen enemmän läsnä huomattavasti enemmän kuin vanhemmat ikäluokat, Pohjola kertoo.

Lisääntynyt älypuhelinten käyttö ja niiden aiheuttamat ongelmat näkyvät myös ammattilaisten vastaanotolla.

– Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä nämä aiheet ovat usein osa mielenterveyden haasteiden vyyhtiä. Ilmiö on näkynyt myös meillä Tyynin lyhytterapiassa, missä suhde älypuhelimeen käyttöön on noussut kysytyksi aiheeksi.

Usein on hänen mukaansa kuitenkin hyvä pohtia, onko laitteiden liiallinen käyttö ongelmien syy vai seuraus.

– Älypuhelimen käyttö voi heijastella esimerkiksi taustalla vaikuttavia ongelmia tunteiden säätelyssä tai keskittymisessä. Vastaavasti se voi olla myös turvapaikka kuormittavassa elämäntilanteessa.

Liika älylaitteiden käyttö kuormittaa etenkin nuoria. Toisaalta lisääntynyt laitteiden käyttö voi olla oire jostain syvemmällä olevasta ongelmasta. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Opettele irtautumaan laitteesta

Älylaitteiden haittapuolista on puhuttu viime aikoina runsaasti ja niiden on havaittu heikentävän esimerkiksi ihmisten keskittymiskykyä. Laitisen mukaan ei sovi unohtaa, että älypuhelimet ja internet ovat tuoneet tullessaan myös paljon hyvää, ja haikailu aikaan ennen älylaitteita voi olla värittynyt nostalgialla. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, että laitteisiin liittyy myös paljon ongelmia ja moni painii niiden käyttöön liittyvien haasteiden kanssa.

– Myös kirjoja ja televisiota kauhisteltiin aikanaan moraalin turmelijoina. Ihmiset ovat aina olleet taipuvaisia myös laiskotteluun ja mukavuudenhaluisuuteen, eikä se ole väärin tai älypuhelimen syytä. Tästä näkökulmasta kannattaa harjoittaa armollisuutta itseään kohtaan: ihmisen ei tarvitse olla elämäänsä täydellä teholla suorittava kone, joka ei koskaan unohdu katselemaan kissavideoita.

Hänen mukaansa voi myös ajatella, että emme ole vielä yksilöinä tai yhteiskuntana kypsyneet säätelemään älylaitteiden käyttöä parhaalla mahdollisella tavalla.

– Meillä on kaikki maailman tieto ja valtavasti laskentatehoa jatkuvasti taskussamme, mutta valitsemme käyttää aikaa useimmiten somen, viihteen ja netissä riitelyn parissa. Toiveikkaasti voisi ajatella, että elämme murrosvaihetta uuden äärellä ja ennen pitkää laitteet asettuvat osaksi normaalia arkea viisaammalla ja tasapainoisemmalla tavalla, Laitinen pohtii.

On olemassa tiettyjä keinoja, joilla älypuhelimella tai sosiaalisessa mediassa vietettyä aikaa voi rajoittaa.

– Jotta omaa toimintaansa voi muuttaa, sitä kannattaa pyrkiä ensin ymmärtämään. Mikä saa minut käyttämään älylaitetta omasta mielestäni liikaa? Millaisissa tilanteissa ja miksi otan puhelimen esiin? Miksi en malta lopettaa? Millaisia tunteita käyttöön liittyy ja mitä ne pyrkivät minulle kertomaan?

Laitisen mukaan aihetta voi olla hyödyllistä käsitellä myös läheisen ihmisen kanssa keskustellen.

– Tällaiset haasteet ovat yleisiä, etkä todennäköisesti ole ainoa lähipiirissäsi asiaa pohtiva.

Hän luettelee myös erilaisia keinoja, joilla puhelimen käyttöä voi pyrkiä rajoittamaan. Ensimmäinen niistä on etsiä korvaavia toimintatapoja.

– Tietyn toiminnan rajoittaminen luopumalla on harvoin toimivin tapa muuttaa käyttäytymistään. Usein muutos on helpointa saavuttaa opettelemalla vaihtoehtoisia, palkitsevia ja iloa tuottavia tapoja toimia: entä jos ottaisin puhelimen sijaan esiin kirjan? Olisiko kävelyllä sittenkin merkityksellisempää uppoutua omiin ajatuksiin kuin äänikirjaan?

Seuraavaksi kannattaa harjoitella irti automaattisista reaktioista.

– Älypuhelimen käyttö on monesti automaattinen reaktio, jossa käsi hakeutuu nostamaan puhelimen ennen kuin tietoista päätöstä laitteen käyttämisestä on edes tehty. Tämän reaktion hillitsemisen harjoitteleminen voi olla avuksi puhelimen käytön vähentämisessä. Opettele ensin huomaamaan, milloin oikeastaan tartut puhelimeen, ja kokeile sitten pysäyttää itsesi näissä hetkissä miettimään, onko se tässä hetkessä todella tarpeen, Laitinen neuvoo.

Näiden lisäksi laitteesta kannattaa tehdä vähemmän houkutteleva. Sosiaalisen median sovelluksista ja peleistä on rakennettu tarkoituksella mahdollisimman koukuttavia, joten älypuhelimen käytön rajoittamisen vaikeus ei ole Laitisen mukaan mitenkään yllättävää.

– Näitä temppuja vastaan voi toimia tekemällä käytöstä tarkoituksella hankalampaa tai vähemmän tyydyttävää: kokeile esimerkiksi poistaa sovellukset puhelimesta ja käyttää palveluja vain verkkoselaimen kautta, poista notifikaatiot käytöstä, kirjaudu ulos palveluista käytön jälkeen tai kytke laitteesi näyttö mustavalkoiseksi. Kun sovelluksen avaaminen on suuremman vaivan takana ja vähemmän palkitsevaa, on sen käyttöä helpompi vähentää.

Moona Pohjolan mukaan myös puhelimen sijoittaminen fyysisesti etäämmälle osoittautui kyselyn vastausten mukaan toimivaksi keinoksi. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi puhelimen viemistä toiseen huoneeseen, jolloin se ei ole koko ajan näköpiirissä.

– Tällaiset pienet rutiinit edistävät tasapainoisempaa digiarkea, Pohjola kertoo.

Älypuhelimen käyttöä voi rajoittaa erilaisilla keinoilla. PIXABAY
Mieti suhdettasi älypuhelimeesi

Osa ihmisistä on luopunut älypuhelimen käytöstä jopa kokonaan tai osittain. Verkkouutiset kertoi aiemmin tässä jutussa Antti Pohjasta, joka lopetti älylaitteiden käytön iltaisin ja viikonloppuisin. Kokemuksiaan hän kuvailee erittäin myönteisiksi. Selvimpiä muutoksia olivat hänen mukaansa älypuhelimen tuijottelusta vapautunut aika ja parantunut keskittymiskyky. Myös useat muut ihmiset ovat pyrkineet pääsemään irti älypuhelinriippuvuudesta rajoittamalla voimakkaasti laitteiden käyttöä.

Laitisen mukaan älypuhelimesta luopuminen ajoittain tai sen käytön rajoittaminen voi ehdottomasti olla hyvä keino löytää iloa puhelimen ulkopuolelta ja harjoitella irtautumista sovelluksista.

– Myös tutkimusnäytön perusteella puhelimesta kokonaan irtautuminen toimii hallintakeinona paremmin kuin esimerkiksi käytön rajoittamiseen pyrkiminen siten, että puhelin on kuitenkin ulottuvilla.

Samalla Laitinen kehottaa pohtimaan omaa suhdettaan älylaitteisiin.

– Miltä ilman laitetta oleminen tuntuu, mitä tunteita se herättää ja mitä voin viedä mukanani sellaisiin hetkiin, joissa älylaite on taas mukanani.

Tauon päättyessä kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota omaan toimintaan.

– Seuraako taukoa sukellus älylaitteen syvyyksiin ja sisällön “ahmiminen”? Tämänkaltainen toiminta voi viestiä siitä, että puhelimen käyttö ei ole tasapainossa, Laitinen toteaa.

Älylaitteiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja yhä useampi arkinen asiointi tapahtuu niiden kautta. Samalla niiden haitat ovat lisääntyneet. Laitisen mukaan aihe on todella tärkeä ja siitä puhutaan nykyään kiitettävässä määrin.

– Älylaitteiden käytön seurauksia tai vaikutuksia ei tule vähätellä, ja erityistä huomiota pitää kiinnittää lapsiin ja nuoriin.

Hänen mukaansa keskustelussa ei tulisi kuitenkaan jäädä vain yksilön tasolle.

– Ongelman juurisyynä ei ole niinkään ihmisten kyvyttömyys hillitä omaa älylaitteen käyttöä, vaan tarkoituksellisesti koukuttaviksi ja jatkuvaan käyttöön kannustaviksi rakennetut sovellukset ja verkkopalvelut. Yksilönä jokainen voi vaikuttaa omaan puhelimen käyttöönsä, mutta sovellusten suunnitteluperiaatteista ja niitä tarjoavien yritysten vastuusta tulisi käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, Laitinen painottaa.

LUE MYÖS:
Aivotutkija yleisestä tavasta: Siinä ihminen on tyhmimmillään
Antti lopetti älypuhelimen käytön vapaa-aikana – näin hänen elämänsä mullistui
Oletko koukussa älypuhelimeesi? Nämä merkit paljastavat riippuvuuden

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)