Vuosina 2017–2021 tieliikenteessä tapahtui 283 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä.
Päihtyneiden kuljettajien lisäksi menehtyneiden joukossa oli 20 toisessa ajoneuvossa ollutta sivullista, kuusi polkupyöräilijää ja kolme jalankulkijaa sekä 43 päihtyneen kyydissä matkustanutta.
Juuri julkaistu Onnettomuustietoinstituutin OTI-päihderaportti 2023 käsittelee vuosina 2017–2021 tapahtuneita kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia, joissa moottoriajoneuvon kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija on ollut yhden tai useamman päihdyttävän aineen alaisena.
Kaikista vuosina 2017–2021 tapahtuneista 758:sta kuolemaan johtaneesta moottoriajoneuvo-onnettomuudesta eli onnettomuuksista, joissa menehtyneet olivat moottoriajoneuvossa, päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 275 eli noin kolmanneksen.
Kuljettajien käyttämistä päihteistä alkoholi oli edelleen yleisin, mutta joka kolmas kuljettaja oli sekakäyttäjä, eli useamman kuin yhden päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.
Päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamien onnettomuuksien lisäksi vuosina 2017–2021 tutkittiin 12 päihtyneen polkupyöräilijän ja 13 päihtyneen jalankulkijan aiheuttamaa kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Näissä onnettomuuksissa pyörällä tai jalan liikkuneet olivat voimakkaasti päihtyneitä. Jalankulkijat menehtyivät törmäyksessä moottoriajoneuvon kanssa, esimerkiksi ylittäessään ajorataa muualta kuin suojatien kohdalta. Päihtyneet pyöräilijät menehtyivät yhteenajojen lisäksi myös kaatumalla, suistumalla tieltä tai törmäämällä esteeseen.
Huumeiden vaikutuksen alaisena aiheutetut yhteenajot lisääntyneet
Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista yli puolet (63 %) oli yksittäisonnettomuuksia, joissa ei ollut mukana muita osapuolia. Yhteenajoja oli reilu kolmannes (37 %). Huumeissa ajaneiden kuljettajien aiheuttamista onnettomuuksista yhteenajoja oli 39 prosenttia.
− Yhteenajojen osuus huumeonnettomuuksissa on kasvanut aivan viime vuosina. Kun vuonna 2018 onnettomuuksia tapahtui kaksi vuodessa, vuonna 2021 niitä tapahtui jo 13, päihderaportin laatinut OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kertoo.
Päihtyneet kuljettajat ottavat monia riskejä yhtä aikaa
Päihtyneenä onnettomuuden aiheuttaneille kuljettajille oli tyypillistä yleinen riskinotto. Heistä harvempi kuin joka kolmas (28 %) käytti turvavyötä onnettomuushetkellä. Ylinopeutta heistä ajoi suurin osa (68 %), ja lähes puolet (47 %) ajoi kovaa ylinopeutta, ylittäen nopeusrajoituksen vähintään 30 km/h.
Joka neljäs onnettomuuden aiheuttanut päihtynyt kuljettaja ajoi vailla ajo-oikeutta. Osalla ajo-oikeus oli rauennut tai ei riittänyt kyseiseen ajoneuvoon. Kuudellatoista kuljettajalla ei ollut koskaan ollutkaan ajokorttia.
Kuljettajista 72 prosentilla oli taustalla liikennerikkomuksia tai -rikoksia. Yli kolmannes (38 %) kuljettajista oli jäänyt kiinni rattijuopumuksesta viimeisen viiden vuoden aikana ennen onnettomuuden tapahtumista.
− Päihtyneiden kuljettajien taustoista löydetään usein päihderiippuvuutta, liikennerikkomuksia ja rattijuopumuksia. Tällaiset kuljettajat pitäisi saada kopattua yhteiskunnan tukiverkkoihin ennen kuin on liian myöhäistä. Tärkeintä myös yksilön kannalta olisi tietysti pystyä ennaltaehkäisemään päihdeongelmien syntymistä, Räty huomauttaa.
Raportissa tehdyn tarkastelun mukaan yli puolella (65 %) päihdeonnettomuuden vuosina 2017–2021 aiheuttaneista kuljettajista oli viitteitä päihderiippuvuudesta.
Päihderiippuvuuteen viittaavia tekijöitä tarkastelussa ovat esimerkiksi se, että kuljettajalla on ollut onnettomuushetkellä veressä alkoholia 2,5 promillea tai enemmän, hän on käyttänyt useampaa kuin yhtä eri päihdettä tai liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsen on todennut päihderiippuvuuden.
− Päihderiippuvuuteen tulisi suhtautua kuin mihin tahansa ajoterveyttä heikentävään sairauteen. Lääkärien ja poliisin yhteistyön syventäminen ajoterveysvalvonnassa on tärkeää, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Kaikista vuosina 2017–2021 tapahtuneista moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamista onnettomuuksista 13 prosentissa kuljettaja on käyttänyt ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä.
– Lääkeaineiden vaikutusta ajokykyyn on monessa tapauksessa vaikea arvioida ja lääkeainehavaintojen kirjaamiseen sekä tilastoimiseen liittyy useita haasteita. Sen vuoksi lääkkeitä käsiteltiin OTI-päihderaportissakin vain lyhyesti. Ajokykyyn vaikuttavista lääkkeistä tarvittaisiin laajempaa tieteellistä tutkimusta onnettomuustutkinnan tueksi, Räty perää.
