Jo 1,5–2 tuntia voimaharjoittelua viikossa voi pienentää ennenaikaisen kuoleman riskiä, kertoo British Journal of Sports Medicine -lehdessä julkaistu kansainvälinen tutkimus. Suurempi harjoitusmäärä ei näyttänyt tuovan vastaavaa lisähyötyä.
Asiasta kertoo ruotsalaislehti Dagens Nyheter.
Laajassa pitkäaikaistutkimuksessa selvitettiin voimaharjoittelun yhteyttä elinikään ja eri kuolinsyihin.
Tulosten mukaan noin 90–110 minuuttia voimaharjoittelua viikossa oli yhteydessä 13 prosenttia pienempään ennenaikaisen kuoleman riskiin verrattuna henkilöihin, jotka eivät tehneet voimaharjoittelua lainkaan.
Sama harjoitusmäärä yhdistyi 19 prosenttia pienempään sydän- ja verisuonitautikuoleman riskiin. Neurologisiin sairauksiin, kuten muistisairauksiin, liittyvä kuolemanriski oli tutkimuksessa 27 prosenttia pienempi.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että voimaharjoittelussa terveyshyödyt eivät kasva rajattomasti harjoitusmäärän mukana. Yli kahden tunnin viikoittainen voimaharjoittelu ei tutkijoiden mukaan tuonut lisää havaittavia hyötyjä kuolleisuusriskin kannalta.
Karoliinisen tutkimusinstituutin lääkäri ja professori Carl Johan Sundberg arvioi Dagens Nyheterille, että käytännön viesti on monelle liikkujalle rohkaiseva.
– Kahdella harjoituskerralla viikossa, joko kuntosalilla tai kotona, saa suurimman osan mahdollisista terveyshyödyistä, Sundberg sanoo.
Tutkimuksessa verrattiin myös eri liikuntamuotoja. Kestävyysharjoittelulla oli edelleen vahvin yhteys pidempään elinikään, mutta pienin ennenaikaisen kuoleman riski havaittiin niillä, jotka yhdistivät voimaharjoittelun ja kestävyysliikunnan.
Sundbergin mukaan selitys löytyy siitä, että liikuntamuodot vaikuttavat elimistöön eri tavoin. Kestävyysliikunta vahvistaa sydäntä ja verisuonia, laskee verenpainetta ja parantaa hapenottokykyä. Voimaharjoittelu puolestaan vahvistaa lihaksia ja luustoa, tukee verensokerin säätelyä ja lisää energiankulutusta.
– Se selittää, miksi niiden yhdistelmä vaikuttaa eniten elinikäämme, hän sanoo.
Sundberg suosittelee suuria terveyshyötyjä tavoitteleville aktiivista arkea ja kahta voimaharjoitusta viikossa. Harjoittelun ei tarvitse tarkoittaa pitkiä kuntosaliohjelmia, vaan myös kotona tehtävä lihaskuntoharjoittelu voi riittää, jos se kuormittaa lihaksia säännöllisesti.
Tutkimuksen viesti on erityisen tärkeä vähän liikkuville. Sundbergin mukaan suurin ero terveyden ja eliniän kannalta syntyy silloin, kun täysin passiivinen ihminen alkaa liikkua edes vähän. Samalla paranevat usein myös elämänlaatu ja yleinen vointi.