Jengirikollisuuden torjuminen vaatii laajempia valtuuksia rikostiedusteluun

Poliisilla pitäisi myös olla mahdollisuus varoittaa potentiaalisen rikoksen uhria, selvitys esittää.
KRP kertoi vuonna 2021 uudentyyppisestä järjestäytyneestä rikollisryhmästä Mantaqasta. LEHTIKUVA / KESKUSRIKOSPOLIISI
KRP kertoi vuonna 2021 uudentyyppisestä järjestäytyneestä rikollisryhmästä Mantaqasta. LEHTIKUVA / KESKUSRIKOSPOLIISI

Poliisin rikostiedustelun kehittämistarpeita koskeva riippumaton selvitys suosittaa, että lainsäädäntöä uudistetaan.

Poliisi tarvitsee rikostiedusteluun nykyistä täsmällisempiä keinoja vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä jengirikollisuuden torjumiseksi. Sisäministeriön tilaaman selvityksen selvityshenkilönä toimi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Rikostiedustelulla poliisi hankkii, käsittelee ja analysoi tietoa rikollisuudesta yksittäisiä, nimettyjä rikostekoja laajemmin, hahmottaa tilannekuvaa. Rikostiedustelu auttaa ennaltaehkäisemään ja paljastamaan rikoksia.

Selvityksen mukaan poliisin oikeutta henkilötietojen käsittelyyn tulisi kehittää. Vähimmäistasona on, että poliisi voisi rikostiedustelussa aina käsitellä, yhdistää ja analysoida kaikkea poliisin jo hallussa olevaa tietoa.

Poliisin henkilötietolakia tulisi täsmentää niin, että poliisi saisi käsitellä henkilötietoja tilannekuvan muodostamista varten toiminnasta, joka uhkaa vakavasti sisäistä turvallisuutta. Sisäisen turvallisuuden suojaaminen tulisi mahdollistaa laissa henkilötietojen käsittelyn perusteeksi. Lakimuutokset mahdollistaisivat poliisille nykyistä paremmin lakisääteisten tehtävien hoitamisen.

Päivittäisessä poliisityössä kertyy runsaasti rikollisuuden tilannekuvaan vaikuttavaa tietoa. Tiedon tallentamisesta, säilyttämisestä ja analysoinnista tulisi säätää nykyistä yksityiskohtaisemmin.

Poimintoja videosisällöistämme

Selvityksen mukaan on syytä harkita sitä, että poliisilla olisi toimivaltuus analysoida ja käyttää rikollisuuden tilannekuvan muodostamisessa sellaista ylimääräistä tietoa, jonka se on saanut rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi käytetyllä tiedonhankinnalla.

Rikostiedustelua ei ole nykyisin määritelty lainsäädännössä, eikä Suomessa ole omaa rikostiedustelulakia. Selvityksen mukaan rikostiedustelun määritelmä pitäisi kirjata poliisilakiin ja lainsäädäntöä on tarve tarkastella. Myös nykyajan hybridi- ja kyberuhat edellyttävät tiedon yhdistelyä ja analysointia.

Selvityksessä korostetaan uhka-arvioinnissa viranomaisyhteistyötä. Sääntelyssä tulisi selkeyttää poliisin oikeuttaa luovuttaa tietoa muille viranomaisille ja muiden viranomaisten oikeutta luovuttaa tietoa poliisille uhka-arvion tarpeen arvioimiseksi.
Samalla on syytä selvittää, tarvitseeko poliisi täsmällisemmän oikeuden informoida potentiaalisen rikoksen uhria häneen kohdistuvasta rikosriskistä. Tämä voisi selvityshenkilön mukaan koskea esimerkiksi törkeitä petoksia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Selvitys esittää, että sisäisen turvallisuuden suojaaminen tulisi lisätä poliisilakiin poliisin tehtäväksi.  Poliisin toimivaltuuksia tulisi täsmentää niin, että ne kattaisivat rikoksen valmistelun estämisen.

Poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen käytön edellytyksiä tulisi laajennetaan koskemaan sisäistä turvallisuutta vakavasti uhkaavilta rikoksilta suojautumista. Muutosehdotuksella ei olisi tarpeen puuttua luottamuksellisen viestin suojaan.

Selvitys esittää lisäksi, että esitutkintavelvoitetta voisi keventää. Esitutkinnan rajoituspäätösten yksityiskohtainen perusteluvelvolllisuus voisi koskea tapauksia, joissa rikoksen asianomistajan etu tätä vaatii.

Vielä 2010-luvulla poliisi selvitti vain neljänneksen ammuskeluista.
Väkivaltaisten kuvien hallussapitoa ei ole säädetty rangaistavaksi muissa Pohjoismaissa.
Tietoturvaloukkaus voi koskea useita kymmeniä entisiä asiakkaita ja työntekijöitä.
Mainos